Kehittyneet maat ovat viimeisimmän kansainvälisen ilmastokokouksen myötä viimein ryhtymässä konkreettisiin toimiin korvatakseen ilmastonmuutoksen kehittyville maille aiheuttamia tuhoja. On kuitenkin aika tunnustaa toinen, ilmastotoimiin linkittyvä kriisi: alhaisen tulotason maiden velkapommi, jollaista emme ole nähneet sitten 1980-luvun. Kansainvälinen yhteisö voi ja sen täytyy tehdä enemmän molempien ongelmien ratkomiseksi.
Noin 60 prosentilla maailman köyhimmistä maista on vaikeuksia hoitaa velkojaan tai suuri riski joutua velkavaikeuksiin. Valtioiden maksukyvyttömyyden taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat katastrofaaliset.
Maailmanpankin äskettäisen tutkimuksen mukaan köyhien määrä nousi tyrmistyttävät 70 prosenttia vuoden kuluttua maan ajautumisesta maksukyvyttömyyteen. Lisäksi lapsikuolleisuus lisääntyi ja elinajanodote lyheni. Tämä viittaa siihen, että maksukyvyttömyys kumoaa vuosien edistyksen ja voi suistaa näiden maiden jo ennestään köyhät kansalaiset yhä haavoittuvampaan asemaan.
Kolmekymmentä vuotta sitten suurin osa kehittyvien maiden ulkomaanvelasta oli valtioiden myöntämiä lainoja, ja lähes kaikki nämä valtiot olivat Pariisin klubin jäseniä. Pariisin klubi on virallisten luotonantajien ryhmä, jonka tarkoituksena on löytää koordinoituja ja kestäviä ratkaisuja kehittyvien maiden velkaongelmiin.
Nykyään on toisin. Vuoden 2020 lopussa alhaisen ja keskitulotason maat olivat viisi kertaa enemmän velkaa kaupallisille lainanantajille kuin virallisille kahdenvälisille luotonantajille. Kehittyvien maiden tänä vuonna maksettaviksi tulevista julkisen velan lähes 53 miljardin dollarin velanhoitomaksuista vain viisi miljardia maksetaan Pariisin klubiin kuuluville velkojille.
Suuri velkaantuneisuus ja velanhoitovaikeudet vaikuttavat myös lainanantajiin. Matalien korkojen aikana monet lainanantajat pyrkivät hankkimaan tuottoja antamalla lisää lainaa myös maille, joilla oli aiemmin ollut vaikeuksia lainansaannissa. Lainanottajat pystyivät hoitamaan velkansa, mutta uudessa tilanteessa tämä ei olekaan enää välttämättä mahdollista.
”Kiinan painoarvo velkojana on lisääntynyt.
Monien keskuspankkien kiristettyä rahapolitiikkaansa alhaisen tulotason maiden korot ovat nousseet keskimäärin 5,7 prosenttiyksikköä, kun taas Yhdysvaltojen maksamat korot ovat nousseet kaksi prosenttiyksikköä.
Miksi tällä on merkitystä? Yhden dollarin lisäys lainanantajille maksettaviin korkomaksuihin tarkoittaa yhden dollarin vähennystä kehittyville maille tärkeisiin infrastruktuuri- ja sosiaaliturvamenoihin. Monet maat joutuvat käyttämään vaivalla kansalaisiltaan keräämiään verotuloja lainojen hoitokuluihin.
Länsimaat, Kiina ja monenväliset instituutiot ovat alkaneet ymmärtää, että kehittyvien maiden velkataakan keventäminen vaatii toimia. Hyvä esimerkki tästä oli velanhoidon keskeyttämistä koskevan yhteisen velanhoitokehyksen hyväksyminen vuonna 2020 koronaviruspandemian paisuttaessa kehittyvien maiden velkataakkaa. Kiinan painoarvo velkojana on lisääntynyt, mutta maan myöntämien lainojen yhteismäärää ja lainojen ehtoja on usein vaikea selvittää. Jatkossa lainanantajien välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa on siis lisättävä.
Marraskuussa Egyptin ilmastokokouksessa päätettiin perustaa rahasto ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korvaamiseksi. Rahaston tarkoitus on hillitä ilmastokriisin aiheuttamia epäsuotuisia vaikutuksia kehittyville maille. Ongelmia voidaan osin ratkaista myös velkapolitiikan keinoin: maiden velkojen uudelleenrahoitusta voidaan kattaa ympäristöteemaisilla joukkolainoilla. Mahdollisuuden sekä auttaa kehittyviä maita pois velkakriisistä että hillitä ilmastonmuutosta tulisi motivoida lainanantajia – tämä on meidän kaikkien etu.
Työkaluja siis on. Maiden omat toimenpiteet velkakestävyyden saavuttamiseksi ovat tärkeitä, mutta monen kehittyvän maan kohdalla vaaditaan myös nykyistä enemmän muiden väliaikaista apua.
Iikka Korhonen ja Kunal Sen
Korhonen on Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) päällikkö. Sen on YK-yliopiston Wider-instituutin johtaja.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.