Helsingin Sanomissa oli juttu (27.2.) siitä, kuinka on ongelmallista julkaista sosiaalisessa mediassa kuvia lapsista. Kuvien käytön voi katsoa loukkaavan lapsen oikeutta yksityisyyteen.
Sama ongelma kohdataan monissa televisio-ohjelmissa, esimerkiksi Supernanny Suomessa. Ohjelmassa tavoitellaan vertaistukea perheille, joissa on ongelmia lastenkasvatuksessa. Samalla tarjotaan ratkaisuja vaikeisiin kasvatustilanteisiin. Perhettä lapsineen ja vanhempineen näytetään noin tunnin verran, ja usein lapsista kerrotaan yksityiskohtaisia terveystietoja sekä kuvataan näiden häiriökäyttäytymistä. Etenkin pienillä paikkakunnilla perheen ongelmat tulevat taatusti koko yhteisön tietoon.
Aikuiset voivat halutessaan kertoa henkilökohtaisista ongelmistaan missä hyvänsä tiedotusvälineessä. Lasten kohdalla tilanne on ongelmallisempi, koska ruudussa nähdyillä tilanteilla voi olla ikäviä seurauksia lapsen elämään. Kuka haluaa lapsensa kaveriksi toista lasta, jonka häiriökäyttäytymistä on nähnyt televisiossa? Kuka haluaa kutsua yökylään tai syntymäpäiville lapsen, jonka holtitonta riehumista on saanut katsella? Aiheutuuko lapselle kiusaamista ohjelman seurauksena? Kuka haluaa palkata vaikkapa kesätyöhön nuoren, jonka tietää koulupinnariksi?
Lasten yksityisyyttä on suojeltava nykyistä paremmin myös tällaisissa ohjelmissa.
Hellevi Putkonen
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
