Muistisairauksiin ei vielä ole parantavia hoitoja, mutta tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 40 prosenttia muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai sairauden puhkeamista voitaisiin viivästyttää. Aivotutkimuksen riittävä rahoitus on kriittinen osa ennaltaehkäisyä, koska tulevaisuuden hoidot, uudet ennaltaehkäisevät menetelmät sekä keinot tunnistaa korkean sairastumisriskin henkilöt mahdollisimman varhain löytyvät tieteellisen tutkimuksen avulla.
Kiinnittämällä systemaattisesti huomiota muistisairauden riskiä nostaviin elämäntapatekijöihin kuten yksipuoliseen ruokavalioon, vähäisiin sosiaalisiin kontakteihin tai korkeaan verenpaineeseen sekä vahvistamalla suojaavia tekijöitä, kuten liikuntaa ja aivojen aktiivista käyttöä, voidaan lisätä terveyttä ja säästää euroja.
Muistisairaudet ovat raskaita paitsi potilaille myös heidän läheisilleen. Muistisairasta läheistään hoitavat ovat Suomessa suurin omaishoitajien ryhmä. Lisäksi moni ruuhkavuosia elävä yrittää sovittaa yhteen lapsiperhearjen, vaativan työelämän ja muistisairaasta vanhemmasta huolehtimisen. Tilanne on inhimillisesti katsoen kestämätön, ja se on yhteiskunnalle valtava menoerä: omaishoidon kustannukset huomioiden muistisairauksien arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle parin miljardin euron vuosittaiset kustannukset.
”Työikäisillä muistisairautta ei osata aina epäillä.
Muistisairaus ei kuulu tavanomaiseen ikääntymiseen, vaikka riski sairastua lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Suomessa on myös joukko työikäisiä muistisairaita. Työikäisillä muistisairautta ei osata aina epäillä, ja oireet voidaan laittaa esimerkiksi masennuksen tai päihteiden käytöstä johtuvan unohtelun tiliin.
Muistisairauksien varhainen ja luotettava diagnosointi on tärkeää, jotta sairastunut pääsee mahdollisimman aikaisin oikean hoidon ja palvelujen piiriin. Diagnosoimaton muistisairas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas, sillä oireileva etsii turhaan apua sosiaali- ja terveyspalveluista kerta toisensa jälkeen.
Muistisairaudet aiheuttavat merkittävän haasteen Suomen kansanterveydelle ja kansantaloudelle. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä muistisairaiden määrä voi olla jopa puoli miljoonaa. Niin ennaltaehkäisyyn kuin aivotutkimukseen on panostettava nyt.
Hyvinvointialueille on luotava kannusteet ja varmistettava rahoitus muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja aivoterveyden edistämiseen muun muassa vaikuttavaa elintapaohjausta kehittämällä. Muistisairauksien palvelu- ja hoitopolkujen kehittämistä tulee jatkaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia tunnistaa muistisairaus ja tehdä diagnoosi tulee lisätä koulutuksella.
Alzheimerin tautia ja muita muistisairauksia sairastaa Suomessa yli 200 000 ihmistä. Heidän ja tulevien muistisairaiden elämänlaadun vuoksi ennaltaehkäisy, mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja laadukas hoito sairauden eri vaiheissa on tärkeää.
toiminnanjohtaja, Muistiliitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.