Pääkirjoituksessa ”Lainsäätäjä joutui luovimaan eläinten oikeuksien ja uskonnonvapauden välillä” (HS 27.2.) väitettiin perustuslain näkökulmasta olleen selkeää, että rituaaliteurastus tulee jatkossakin sallia Suomessa. Tämä ei pidä paikkaansa.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon jätettiin eriävä mielipide. Siinä puollettiin rituaaliteurastuksen kieltoa sekä todettiin, että valiokunnan kuulemista oikeustieteilijöistä enemmistö piti kieltoa mahdollisena.
Rituaaliteurastuksen sallimista tuki kirjallisten lausuntojen perusteella yksi neljästä valiokunnan kuulemasta oikeustieteilijästä. Rituaaliteurastuksen sallimista puoltaneessa kirjallisessa lausunnossa katsottiin eläinten hyvinvoinnin jäävän punninnassa toissijaiseksi uskonnonvapauteen nähden. Punninnan lopputulosta perusteltiin rituaaliteurastuksen merkityksellä sekä sillä, että uskonnonvapaus on perusoikeus. Eläinten hyvinvoinnin suojelu on kuitenkin hyväksyttävä peruste perusoikeuden, myös uskonnonvapauden, rajoittamiselle. Tätä puoltaa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen aiempi rituaaliteurastusta koskeva oikeuskäytäntö.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistus jää kokonaisuudessaan vaatimattomaksi. Yksittäiset edistysaskeleet etenevät nekin hitaasti: esimerkiksi porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa sovelletaan vasta vuoden 2035 alusta. Edes puudutusta ei edellytetä lain voimaan tullessa. Perustuslakivaliokunta pitikin siirtymäaikoja lain tavoitteiden toteutumisen kannalta ylipitkinä. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan pitänyt siirtymäaikojen lyhentämistä edellytyksenä lakiehdotuksen hyväksymiselle – toisin kuin rituaaliteurastusta ja kotirauhan suojaa koskevien kohtien muuttamista.
Rituaaliteurastuksen julkisuudessa saamasta huomiosta huolimatta todennäköisesti suurempi merkitys onkin kotirauhan piirissä tapahtuvien eläinsuojelutarkastusten rajoittamisella (HS Mielipide 25.2.). Jotta eläimet tulisivat suojatuksi myös kotirauhan piirissä, tulisi eläinten asemaa perustuslaissa vahvistaa tai eläinsuojelurikosten rangaistuksia tiukentaa.
oikeustieteen maisteri, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
PhD, dosentti, yleisen oikeustieteen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.