Ulkoministeriön Mikko Koivumaa ja Meira Pappi kirjoittivat (HS Mielipide 21.11.2022), että puutteelliset mielikuvat suomalaisesta kulttuurista ovat maakuvallinen heikkous. On hienoa, että ministeriössä tunnistetaan kulttuurin merkitys maakuvan rakentajana. Suomalaiselle kulttuurille ja taiteelle on kysyntää, mutta ongelmana on vähäinen rahoitus ja strategisen ajattelun puute.
Kulttuuriviennin rahoitus laski 2010-luvulla, ja koronapandemia pani hetkeksi stopin kansainväliselle toiminnalle. Nyt kun ammattilaiset ovat jälleen liikkeellä ja kansainvälinen toiminta käynnistynyt uudelleen, on aika merkittäville lisäpanostuksille kulttuuriviennin rahoitukseen.
Vertailun vuoksi: Alankomaat on investoinut kulttuuriin. Loppuunmyyty Vermeer-näyttely ei ole sattumaa, vaan viisaan markkinoinnin ja huolellisen brändäyksen tulos. Työtä tehdään yhdessä: maan ulkoministeriö, ulkomaankauppaministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet kansainvälisen kulttuuripolitiikan strategian vuosille 2021–2024. Strategiassa todetaan yksiselitteisesti, että kansainvälisen yhteistyön tulee olla normi, ei poikkeus.
Aito kasvu, uskottavuus ja tunnettuus syntyy vain ammattilaisten voimin. Meillä on tehokas kulttuuri- ja tiedeinstituuttien sekä taiteen tiedotuskeskusten verkosto, mutta panostukset taiteen ja kulttuurin vientiin ja liikkuvuuteen ovat yhä liian pienet. Rahoituksen kasvattaminen mahdollistaisi meille toimijoille vastaamisen jo olemassa olevaan suomalaisen taiteen ja kulttuurin kysyntään maailmalla.
Lisäämällä rahoitusta ja uudistamalla kulttuuriviennin strategiaa seuraavalla hallituskaudella voimme nostaa taiteilijoiden tunnettuutta, kasvattaa luovien alojen osuutta viennistä ja vahvistaa Suomen maakuvaa.
johtaja, Suomen Benelux-instituutti
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
