Suomessa tuskin on hankalampaa työnhakua kuin kansanedustajaksi pyrkiminen.
Missä muussa työpaikassa vaaditaan vastaamaan pariinsataan tarkasti mietittyyn monivalintakysymykseen ja perustelemaan valintansa kirjallisesti?
Mutta niin taas parituhatta ehdokasta on puurtanut läpi kaikkien suurimpien vaalikoneiden kysymyspatterit ja antanut mietityt vastauksensa.
Suomalaisen vaalitavan kunnioitettavimpia puolia on ehdokkaiden vakavahenkinen sitoutuminen vaalikoneisiin vastaamiseen. Vastaukset eivät ole mielikuvapeliä, vaan punnittua keskustelua yhteisten asioiden hoitamisesta.
Vaalikoneissa ministeri suostuu asettautumaan samalle viivalle ensikertalaisen kanssa, ja se kertoo aidosta halusta käydä keskustelua tasavertaisesti muiden kanssa.
Samaa vakavahenkisyyttä toteuttavat myös äänestäjät: puolet suomalaisista käyttää tutkimusten mukaan vaalikoneita. Etenkin nuorille ja uusille äänestäjille vaalikoneet ovat hyvin tärkeitä äänestyspäätöksen tekemisessä.
Kiinnostus näkyy suoraan Hesarin vaalikoneen käyttöluvuissa: ensimmäisen kahden viikon aikana vaalikonetta on käytetty jo puoli miljoonaa kertaa.
Näihin vaaleihin HS:n ja koko Sanoman yhteinen vaalikonealusta uudistettiin kokonaan. Pyrimme tekemään etenkin nuoria ja uusia äänestäjiä paremmin palvelevan koneen. Se suunniteltiin kännykän ruudulle, ja se tarjoaa lisätietoja helpottamaan kysymysten ymmärtämistä.
Toinen tärkeä pyrkimys koneen uudistamisessa on ollut avoimuus.
Kysymykset on laadittu niin, että lukijat ovat voineet kommentoida niitä monta kertaa syksyn aikana. Kerromme myös avoimesti, ketkä ovat kysymyksistä päättäneet.
”Kannattaa kokeilla montaa eri vaalikonetta.
Vastaajan ja ehdokkaan yhdistävä algoritmi on uudistettu. Se vertailee ehdokkaiden ja vastaajien arvoja, ei pelkästään faktavastauksia. Uskomme, että arvoihin perustuva kone on pitkän, muutoksia sisältävän vaalikauden aikana pelkkiä faktakysymyksiä kestävämpi ratkaisu.
HS on myös kuvannut koneen toiminnan tarkasti ja julkaissut algoritmin avoimena lähdekoodina ensimmäisenä isoista vaalikoneista. Näin halukkaat voivat tarkistaa, miten kone todella toimii.
Yksi noheva kansalainen oli jo syöttänyt HS:n algoritmit Chat GPT-tekoälyyn ja pyytänyt kertomaan, mitä ne tekevät. Vastaukset vaikuttivat oikeansuuntaisilta.
Kaikki medioiden vaalikoneet ovat journalismia. Moniäänisimmän ja parhaan kuvan maailmasta saa montaa eri mediaa seuraamalla.
Siksi äänestyspäätöstään miettivien kannattaa kokeilla montaa eri vaalikonetta. Hesarin vaalikoneen lisäksi isoista vaalikoneista esimerkiksi Ilta-Sanomien, Aamulehden, Iltalehden ja Yleisradion koneet ovat auki, ja jokaisessa niistä ehdokkaat ovat vastanneet eri kysymyksiin.
Kirjoittaja on HS:n journalistinen kehitysjohtaja.