Keskustelussa koulushoppailusta on unohdettu tukea tarvitsevat oppilaat ja heidän vanhempansa. He eivät voi itse kouluaan valita.
Meillä on suuri joukko oppilaita, jotka tarvitsevat enemmän tukea kuin mitä heille voidaan lähikoulussa antaa. Erityisluokka- ja erityiskoulupaikkoja on tarjolla aivan liian vähän, ja tuntuukin, että oppilaan pääsy tarvitsemansa tuen pariin on lottovoittoon verrattavissa oleva onnenkantamoinen. Liian moni oppilas palautetaan suunnitteluvaiheessa takaisin lähikouluun huolimatta siitä, että sekä varhaiskasvatus että lasta hoitava ja tutkiva taho suosittavat voimakkaasti lapselle vahvaa tukea erityisluokalla tai -koulussa.
Tämä johtaa siihen, että lähikouluissa on oppilaita, jotka eivät lähtökohtaisesti siellä pärjää: he eivät saa sitä tukea, mitä he tarvitsevat ja mihin heillä on oikeus. Tilanne on epäreilu kaikille. Tukea tarvitsevat oppilaat jäävät vaille tarvitsemaansa ja ansaitsemaansa tukea oppimiseen. Muut oppilaat eivät saa riittävästi opetusta, kun liian vähäisten resurssien vuoksi opettajan aikaa kuluu enemmän tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseen. Opettaja kuormittuu ja kokee riittämättömyyttä, kun hänen aikansa ei yksinkertaisesti riitä kaikille.
Ehkä koulushoppailuun auttaisikin tarpeeksi vahvan ja oikein kohdennetun tuen varmistaminen jokaiselle lapselle, ei suinkaan painotetun opetuksen luokista luopuminen.
Riikka Syvänen
varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.