Heli Järvinen (HS Mielipide 14.2.) ja Timo Huttula (HS Mielipide 24.2.) nostivat kirjoituksissaan esille vesiensuojelun tärkeyden ja tarpeen myös jatkossa. Järvinen esitti huolen vesiensuojelun pirstoutumisesta sekä tehottomuudesta.
Vesistökunnostushankkeiden toteuttajajoukko on laaja ja tavoitteet voivat olla moninaisia. Tavoitteiden yhteensovittaminen ei ole aina helppoa ja vaatii asiantuntemusta ja yhteistyötä.
Vesienhoitosuunnitelmissa on tunnistettu vesistöt, joiden ekologista tilaa täytyy parantaa kunnostuksilla. Tämä tarkastelu ei kata pienvesiä, joiden kunnostamista edistetään Helmi-elinympäristöohjelmalla.
Valtio on tarjonnut vesistökunnostajille laaja-alaista asiantuntija-apua ja neuvontaa sekä tukenut toimijoiden verkostoitumista. Esimerkiksi vesiensuojelun tehostamisohjelma on viime vuosina tukenut alueellisia asiantuntijaverkostoja ja tarjonnut koulutusta. Kaikkien hyödynsaajien, kuten osakaskuntien, maanomistajien ja kyläyhdistysten mukaan saaminen vesiensuojeluun on tärkeää.
Vesiensuojelun määrärahoja ei ole jäänyt käyttämättä, kuten Järvinen kirjoitti. Hanke- ja toimenpidehakemuksia tulee moninkertaisesti enemmän kuin niihin on määrärahoja. Myös toimijoiden omarahoitusosuuteen voidaan vaikuttaa avustuslainsäädännön puitteissa. Valtion avustuksen osuus on yleensä enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtion avustusviranomaisella eli alueellisella ely-keskuksella on kuitenkin mahdollisuus korottaa useissa tapauksissa avustuksen osuutta hankkeen kokonaisrahoituksesta.
”Voimme tehostaa vesiensuojelua toteuttamalla toimia valuma-alueittain.
Erityisesti suuret hankekokonaisuudet edellyttävät mittavaa omarahoitusosuutta. Olisi tärkeää saada kunnat ja yritykset vielä laajemmin osarahoittamaan vesien tilaa parantavia hankkeita. Hyvä esimerkki on Lahden Vesijärven kunnostaminen, jossa on mukana laajasti sekä alueen julkisen että yksityisen puolen toimijoita.
Kuten Timo Huttula totesi, voimme tehostaa vesiensuojelua toteuttamalla toimia valuma-alueittain. Esimerkiksi Vesiensuojelun tehostamisohjelman juuri käynnistyneissä piloteissa etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet rehevöittävät vesistöjä rehevöitymistä ja aiheuttavat taloudellista menetystä maanomistajille.
On selvää, että valtion tulee jatkossakin turvata rahoitus toimille Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä vesien ja Itämeren suojelemiseksi ja tilan parantamiseksi. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on tällä hallituskaudella lisännyt merkittävästi rahoitusta vesiensuojeluun ja sitä on kohdennettu vesiensuojelun kannalta vaikuttavimpiin toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen, maa- ja metsätalouden vesienhallinta sekä vesistökunnostukset.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
