Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen nosti (HS Mielipide 1.3.) esiin perintöverotuksen ongelman, jossa veron voi joutua maksamaan toiselta vanhemmalta peritystä asunnon osuudesta, vaikka asuntoa ei saa hallintaansa. Tämä koskee tilanteita, joissa leski jää asumaan vanhempien yhteiseen asuntoon.
Tilanteeseen on varsin yksinkertainen ratkaisu: perintöveron maksun voisi lykätä siihen, kunnes omaisuuden saa hallintaan.
Perheyritysten liiton varsinainen tavoite on kuitenkin perintö- ja lahjaveron poistaminen ja sen korvaaminen myöhemmin mahdollisesti perittävällä myyntivoittoverolla. Tavoite on ymmärrettävä, sillä järjestö edustaa Suomen varakkaimpia omistajasukuja, jotka hyötyisivät muutoksesta. Heillä olisi mahdollisuus välttää verot jopa loputtomiin, sillä varakkailla perijöillä ei ole läheskään aina tarvetta myydä perittyä omaisuuttaan. Esimerkiksi kokonaisen yrityksen perivä henkilö ei välttämättä maksaisi veroa lainkaan.
Tavalliselle suomalaiselle muutos olisi haitallinen. Tilastojen mukaan jopa yli 60 prosenttia perinnöistä on niin pieniä, ettei niistä mene lainkaan veroa. Siirtyminen myyntivoittoverotukseen tarkoittaisi useimmille nykyistä suurempaa veroa, koska silloin pienistäkin perinnöistä saaduista myyntituloista maksettaisiin pääomatuloveroa.
Varakkaita omistajia suositaan jo nyt perintö- ja lahjaverotuksessa, koska he voivat saada osakevarallisuudestaan jopa yli 60 prosentin verohuojennuksen. Lisäksi veroja voi välttää siirtämällä kirjat ulkomaille ennen omaisuuden siirtoa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ei vieläkään ole arvonnousuveroa, jolla tällainen kikkailu on estetty useimmissa länsimaissa.
”Varakkaita omistajia suositaan jo nyt perintö- ja lahjaverotuksessa.
Tutkimuksissa ja virkamiesraporteissa perintö- ja lahjavero on todettu talouden kannalta tehokkaaksi veromuodoksi, joka kohdistuu pääosin harvoihin varakkaisiin. Sen merkitys korostuu, kun julkista taloutta pitää vahvistaa väestön ikääntyessä.
Perheyrittäjien esiin nostama perintöveron ongelma näyttääkin Troijan hevoselta, jolla yritetään lisätä perintöveron epäsuosiota. Kun sillassa on pikkuvika, se pitää kuitenkin korjata, ei räjäyttää koko siltaa.
Edellä mainitun korjauksen lisäksi perintöveroa voisi muuttaa edelleen progressiivisemmaksi esimerkiksi kaventamalla verohuojennuksia. Vastaavasti pienimpien perintöjen veroa voisi alentaa nostamalla veron alarajaa.
Lauri Finér
toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.