Helsingin Sanomien jutussa Silmänkääntötemppu (27.2.) käsiteltiin puun energiakäytön vaikutuksia Suomen hiilinielujen viimeaikaiseen kehitykseen. Jutussa kritisoitiin bioenergian laskennallista päästöttömyyttä ja yhdistettiin puun energiakäyttö hiilinielujen heikkenemiseen. Huoli hiilinielujen heikkenemisestä on todellinen, ja raakapuun käyttö on lisääntynyt viime vuosina lähes kaikilla toimialoilla. Ensisijaisen syyn hakeminen puun energiakäytöstä on kuitenkin virheellinen tulkinta.
Bioenergian tuottamat päästöt lämmittävät ilmastoa siinä missä fossiilisetkin päästöt, mutta päästön alkuperällä on väliä. Fossiilisen polttoaineen poltto vapauttaa kiertoon uutta hiilidioksidia, mutta puunpoltto vapauttaa jo aiemmin ilmakehässä kierrossa olevaa yhteyttämällä sidottua hiiltä. Tämä on oleellinen ero näiden kahden polttoaineen välillä ja syy, miksi bioenergia ei kuulu EU:n päästökaupan piiriin eikä sille ole asetettu hiilidioksidiveroa.
Lähes 60 prosenttia käytetystä puusta päätyy lopulta energiaksi kuiva-aineena laskettuna. Tämä luku ei kuitenkaan ole hälyttävä, koska puu päätyy energiaksi useita eri reittejä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan suoraan metsästä kerättävästä puusta energiakäyttöön päätyi vuonna 2021 vain 15,3 prosenttia, josta puolet kotitalouksien polttopuuksi. Voimalaitoksiin päätyvä puu kerätään metsäteollisuuden tarpeisiin tehtyjen hakkuiden yhteydessä, mutta kaikki puuaines ei kelpaa sahatavaran tai sellun valmistukseen. 21,1 prosenttia raakapuusta ohjautui energiantuotantolaitoksiin metsäteollisuuden prosessien jälkeen sahanpuruna ja kuorena. Loput energiantuotantoon käytetystä puusta kului suoraan metsäteollisuuden prosesseissa.
”Energiasektori kasvattaa hiilinieluja parhaiten teknisten hiilinielujen eli hiilidioksidin talteenoton avulla.
Hakkuiden kasvulla on vaikutus Suomen hiilinieluun, mutta muutokset eivät tule yllätyksenä. Toteutuneet hakkuukertymät eroavat Suomen kansallisen metsästrategian (KMS) arvioista vain noin prosentilla. Edes metsähakkeen toteutunut käyttö ei ole ylittänyt KMS:n tavoitetasoa.
Selitys löytyy maankäytön nettohiilinielun laskennan kehityksestä uusimman tiedon mukaiseksi. Kun Suomen kansallista metsästrategiaa tehtiin vuonna 2014, asiantuntijoiden ennusteet puuston kasvusta olivat huomattavasti nykyistä optimistisempia. Maankäyttösektorilla äkillistä hiilinielujen muutosta selittää erityisesti laskennan epävarmuus, joka vaihtelee 80 prosentista jopa satoihin prosentteihin.
Tarve muutostoimille on viimeisimmän hiilinielulaskennan valossa korkea. Suomalainen metsänhoito on saatava sekä ilmaston että monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle. Muutostarpeeseen vastataan parhaiten viemällä ilmastosuunnitelmassa esitetyt muutostoimet läpi. Energiasektori taas kasvattaa hiilinieluja parhaiten teknisten hiilinielujen eli hiilidioksidin talteenoton avulla.
Vastuullisesti toimivat kaupunkienergiayhtiöt ovat osa ratkaisua, eivät ongelmaa.
Aku Aarva
toiminnanjohtaja, Energiakaupungit ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
