Euroopan unioni on taistellut kymmenen viime vuotta erilaisten sisäisten kriisien kanssa. Samaan aikaan muutokset unionin ulkoisessa toimintaympäristössä ovat olleet suurimpia sitten kylmän sodan päättymisen. Venäjän kehitys, Kiinan aseman lujittuminen sekä Yhdysvaltojen aiempaa epäilevämpi suhde kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen haastavat myös monia EU:n toimintatapoja.
Viime aikoina huomiota on herättänyt Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin investointiohjelma, Inflation Reduction Act. Yhdysvallat pyrkii hillitsemään inflaatiota ja pienentämään julkisen talouden alijäämää muun muassa yritysverotusta kiristämällä.
Ohjelma sisältää laajoja ilmastoinvestointeja ja vihreän teknologian yrityksille suunnattuja verohelpotuksia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Yhdysvallat tukee omaa cleantech-sektoriaan 370 miljardin dollarin edestä. Ohjelman tavoitteet ovat osin samoja kuin vuonna 2022 hyväksytyssä ohjelmassa (CHIPS and Science Act), joka pyrkii tekemään Yhdysvalloista aiempaa omavaraisemman puolijohteiden kaltaisten tärkeiden materiaalien tuotannossa.
Kyse ei ole vain protektionismista. EU-maat ovat pitkään vaatineet Yhdysvaltoja osallistumaan voimallisemmin ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Myös Euroopan näkökulmasta on tärkeää, että riippuvuutta Kiinasta vähennetään. Euroopalle Bidenin ajama ohjelma on kuitenkin joiltain osin myös ongelmallinen. Yhdysvaltojen aloitteet antavat maalle huomattavan kilpailuedun yhdellä keskeisimmistä tulevaisuuden aloista.
Toisen maailmansodan jälkeen eurooppalainen kilpailupolitiikka syntyi ennen kaikkea Euroopan omiin tarpeisiin. Vallinnut saksalainen ajattelutapa puuttui monopoleihin ja valtiontukiin ja edisti siten markkinataloudelle keskeisen kilpailuperiaatteen toteutumista. Ajatuksena oli, että pienten ja suurten maiden yritykset olisivat yleensä samalla viivalla.
Sisämarkkinoiden toimintaa painottava lähestymistapa ei ole mukautunut uuteen geopoliittiseen tilanteeseen, jossa suuret talousalueet koettelevat kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen periaatteita. Vaarana on, että eurooppalainen cleantech-sektori jää tämän kehityksen uhriksi.
Osa Euroopan maista on vaatinut valtiontukisääntöjen höllentämistä vastauksena kilpailevien alueiden investointiohjelmiin. Toiset maat ovat esittäneet yhteiseurooppalaisten investointien kasvattamista. Tätä ajattelutapaa edustaa EU-komission hahmottelema suvereniteettirahasto.
”Vaalit ruokkivat haukkamaista asennetta.
Suomessa keskusteluun on herätty varsin myöhään ja melko perinteisistä lähtökohdista. Sisämarkkinoista riippuvaisena taloutena Suomi ei ymmärrettävästi halua tinkiä sisämarkkinoiden yhtenäisyydestä ja valtiontukisääntöjen noudattamisesta. Suhtautuminen on ollut kielteistä myös EU:n yhteisiin investointeihin – se nostaisi taas esiin kysymyksen yhteisvelasta.
Kevään eduskuntavaalit ruokkivat tätä haukkamaista asennetta. Monet arvostelevat EU:n päästökauppajärjestelmää, jonka ajatellaan heikentävän eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Järjestelmän romuttaminen olisi kuitenkin kohtalokas virhe, joka heijastuisi Suomen ja Euroopan kilpailukykyyn tulevaisuuden aloilla.
Suomi voisi edistää myös uudenlaisia ratkaisuja. EU:n nykyistä budjettia voitaisiin kohdistaa aiempaa vahvemmin juuri ilmastoinvestointeihin. Rahoitusta tutkimukseen ja uuteen teknologiaan voitaisiin saada myös päästökauppatuloista tai ilmastopakettiin kuuluvasta hiilirajamekanismista.
Ilmastoinvestoinneille on myös Euroopassa aito tarve, sillä nykyinen päästökauppajärjestelmä ei välttämättä yksin riitä saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteita. EU-komission ja McKinsey-konsulttitoimiston mukaan vuoden 2050 hiilineutraaliustavoite edellyttää EU-mailta myös uusia investointeja, jotka vastaavat runsasta prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Suomen kannalta sisämarkkinoiden eriytyminen on joka tapauksessa suurempi riski kuin yhteisvastuun kasvattaminen.
Timo Miettinen
Kirjoittaja on akatemiatutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.