Helsingin Sanomien jutusta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen kehityksestä (27.2.) voi saada käsityksen, että Suomessa on hakattu metsää kasvavassa määrin energiantuotannon takia. Näin asia ei ole. Metsien hiilinielut eivät ole pienentyneet energiantuotannon takia. Metsää on hakattu aiempaa enemmän ennen kaikkea metsäteollisuuden ainespuuksi. Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta. Energiantuotannossa hyödynnetään metsänhoidon ja hakkuiden sekä metsäteollisuuden sivutuotteita.
Vuonna 2021 metsiemme runkopuun hakkuukertymä oli 76,3 miljoonaa kuutiometriä. Tästä viisi prosenttia oli metsänhoitotoimista saatua energiapuuta ja yhdeksän prosenttia pientalojen polttopuuta. Noin 86 prosenttia hakkuukertymästä meni metsäteollisuudelle tukki- ja kuitupuuksi, kuten aiemminkin. Lisäksi metsistä korjattiin latvusmassoja ja kantoja noin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Pääosa puupolttoaineiden lisäyksestä koostuu metsäteollisuuden sivutuotteista. Näiden jakeiden määrä pienenee jatkossa teknologisen kehityksen, prosessien tehostumisen ja uusien tuotteiden seurauksena.
Kestävän puunpolton päästöt käsitellään maankäyttösektorilla sen sijaan, että ne laskettaisiin savupiippujen päistä. EU:n ilmastopolitiikassa on sovittu, että puun kaatamisesta aiheutuva laskennallinen päästö tapahtuu samalla kun todellinen hiilen sidonta loppuu. Kaksoislaskennan välttämiseksi savupiipun päästä vapautuvaa hiiltä ei voida enää huomioida.
Siinä on toki eroa, vapautuuko puuhun sitoutunut hiili lahoamalla vai polton yhteydessä kerralla, kunnes tekniset hiilensidontakeinot saadaan käyttöön. Joka tapauksessa kyse on maanpäällisestä hiilikierrosta. Fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautetaan maankuoren hiiltä yksisuuntaisesti.
Jari Kostama
johtaja, energiantuotanto
Energiateollisuus ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
