Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä on hyvä hetki kysyä, teemmekö tarpeeksi naisten aseman vahvistamiseksi. Entä mitä pitäisi tehdä?
Viime vuosina naisten oikeuksien kaventuminen on noussut otsikoihin Afganistanin Taleban-hallinnon ja Yhdysvaltojen sekä Puolan aborttilakien kiristymisten vuoksi. Myös naisviha, incel-kulttuuri ja naisten kokema somehäirintä ovat puhuttaneet.
Vaivihkaa tapahtuu muutakin. Koronaviruskriisi heikensi naisten asemaa, sillä rajoitukset iskivät erityisesti naisvaltaisiin aloihin ja pienituloisiin. Viime syksynä julkaistun YK:n raportin mukaan naiset menettivät globaalisti pandemian aikana 800 miljardia euroa tuloja.
Tasa-arvon mallimaana itsensä mieluusti näkevä Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Lisäksi eteenpäin vyöryvä ilmastokriisi ja Ukrainan sodan alulle panema energia- ja ruokakriisi uhkaavat kolminkertaistaa haasteiden määrän niille, joilla vaikeuksia oli jo entisestään. Tällä vauhdilla sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen kestää YK:n mukaan 286 vuotta.
On selvää, että meidän on tehtävä enemmän. Maailmalla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää naisten osaamista ja ääntä. Maailmanpankki arvioi, että tyttöjen rajatut koulutusmahdollisuudet ja esteet suorittaa 12 vuoden koulutus aiheuttavat maille elämänmittaisesta tuottavuudesta ja tuloista 15–30 triljoonan dollarin menetykset.
Triljoonassa on monta nollaa. Suomeksi sanottuna: kehitys ja pysyvä rauha eivät ole mahdollisia ilman puolta maailman väestöstä.
”Naisilla on oltava oikeus tehdä työtä ja ansaita omaa rahaa.
Naisten taloudellisen aseman vahvistaminen on tehokkaimpia keinoja edistää tasa-arvoa, joten siihen kannattaa nyt panostaa. Naisilla on oltava oikeus tehdä työtä, ansaita omaa rahaa ja sitä kautta hankkia vapaus vaikuttaa sekä oman elämänsä että yhteiskunnan kehityksen suuntaan.
Naisten työn esteet on ymmärrettävä ja poistettava. Tällä hetkellä 2,4 miljardilla naisella ei ole samoja taloudellisia mahdollisuuksia kuin miehillä. Esimerkiksi 18 maassa aviomies voi lain mukaan kieltää naiselta työnteon. Jopa 86 maassa on voimassa lakeja, jotka rajoittavat naisten työtä.
Työn esteet voivat olla myös arkisia. Naiset tekevät kolme kertaa enemmän kotitöitä kuin miehet. Koti- ja hoivatyöhön hupeneva aika on pois ansiotyöstä, opiskelusta tai vaikka yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Suomalainen Naisten Pankki tarjoaa kehittyvien maiden naisille ammatillista koulutusta ja tukea yrittäjyyteen. Vuodesta 2007 yli 92 000 naista on saanut mahdollisuuden pysyvään toimeentuloon.
Vaikutus heijastuu suoraan perheisiin ja yhteiskuntaan. Koulutetut äidit panostavat lastensa, etenkin tyttäriensä, koulutukseen. Taloudellisesti itsenäiset naiset muokkaavat perheiden sisäistä dynamiikkaa tasa-arvoisemmaksi ja saavat rohkeutta vaikuttaa myös laajemmin.
Suomalaista tasa-arvon ja naisten työn puolustajaa Minna Canthia kannattaa edelleen kuunnella: ”Kun naiset ovat suljetut riveistä pois, on silloin toinen puoli ihmiskuntaa lamassa, ja luonnollisesti toinenkin puoli semmoisesta epäsuhtaisesta tilasta kärsii.”
Naisten Pankin viestintäpäällikkö
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.