Lukuaikapalvelut ovat muuttaneet kirjamarkkinaa Suomessa nopeammin kuin ehkä missään muualla maailmassa, eikä kukaan enää kiellä kirja-alan digitaalista murrosta. Kasvu lienee taittumassa mutta on Suomessa edelleen nopeampaa kuin Ruotsissa. Kirja- ja kustannusalan väitöskirjatutkija Minna Castrén kirjoitti digitalisoitumisen mahdollisuuksista ja haasteista Helsingin Sanomissa 28. helmikuuta.
Kirjallisuuden digitalisoitumiskehitys ei ole asia, jota voidaan hidastaa tai hallita. Kirjallisuuden arvoverkossa ja ansaintamalleissa tulee tapahtumaan muutoksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kirjailijoiden pitäisi kärsiä – päinvastoin. Sisältöjen tuotannolla on vähintään yhtä suuri arvo kuin aikaisemminkin. Sisältöjen jakelu toteutetaan digitaalisilla alustoilla eri logiikalla kuin fyysisessä maailmassa, ja tämä muutos saa aikaan hämmennystä.
”Mikään ei viittaa siihen, että painettu kirja olisi katoamassa tulevaisuudessa.
Kirjastojen merkitys korostuu kaikissa keskusteluissa. Kirjastojen rooli on muutoksessa. Tulevaisuuden kirjastossa sisältöjen rinnalla korostuvat aikaisempaa enemmän paikka ja palvelut. Lainauskorvausten ulottaminen digitaalisiin aineistoihin on erinomainen asia, mutta pienemmälle keskustelulle on jäänyt se, että e-aineistojen saatavuus kirjastolle on huomattavasti rajatumpi kuin painettujen kirjojen saatavuus.
Kirjastoilla on oikeus hankkia kokoelmiinsa haluamansa määrä painettuja kirjoja, mutta sama ei päde e-aineistoihin. Niihin hankitaan lisenssejä kustantajilta erilaisilla lisenssimalleilla. Kirjailijoiden saama lainauskorvaus e-aineistoista ja asiakkaiden saatavilla oleva e-kirjakokoelma riippuvat siitä, onko kirjan lisenssi ollut mahdollista hankkia kirjastoon.
Painettu kirja nauttii hyvin vahvaa kannatusta kaikissa piireissä. Mikään ei viittaa siihen, että painettu kirja olisi katoamassa tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että digitaalisia kirjoja pitäisi rajoittaa painetun kirjan suojelemiseksi. E- ja äänikirjoilla on vahva kysyntä, ja kirjatoimialan tehtävänä on luoda toimivat liiketoimintamallit, jotka takaavat kaikille osapuolille riittävän korvauksen.
Kirjastojen lakisääteinen velvollisuus on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin sekä ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa. Tällä hetkellä kirjastoilla on haasteita tämän velvollisuuden toteuttamisessa, mutta yhteistyö on kaikkien kirja-alan toimijoiden yhteinen etu. Uskomme vahvasti, että ala onnistuu löytämään yhteistyömallit, joilla digitaalisen murroksen haasteet selätetään.
Tommi Rissanen
kauppatieteiden tohtori, digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija
Anna Tuomikoski
filosofian maisteri, projektiasiantuntija
E-kirjastohanke
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.