Viime viikkojen katsotuin ovi lienee valtakunnansovittelijan toimiston suuren neuvotteluhuoneen ovi, odotustilasta päin kuvattuna.
Kun ovi aukeaa, kameroiden eteen saapuu ensimmäisenä valtakunnansovittelija Anu Sajavaara tai joku hänen alaisuudessaan työskentelevistä sovittelijoista. Sen jälkeen vuorossa ovat työriidan osapuolet vuorotellen, yleensä työntekijäliiton puheenjohtaja ensin.
Kun sovittelija on jättänyt sovintoehdotuksen, hän antaa määräajan vastausten antamiselle. Sitä voisi pitää julkisena palveluna: palveleehan määräaika niin tiedotusvälineitä, jotta ne tietävät olla paikalla oikeaan aikaan, kuin suurta yleisöäkin. Kansalaiset saavat suoraan uutisista ensi käden tiedon siitä, alkaako seuraavana päivänä esimerkiksi bussilakko.
Kiireisessä uutistyössä kuulee usein puhuttavan sovintoesityksestä, mutta kyllä se on sovintoehdotus. Se lukee ehdotusten kansilehdellä lihavoituna, harvennettuna ja isoilla kirjaimilla.
Aina ei sovintoehdotusta tarvita, vaan osapuolet voivat päätyä yhteisymmärrykseen keskenään, vaikka sitten valtakunnansovittelijan toimistolla. Silloin puhutaan neuvottelutuloksesta. Siihen pääsevät työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Neuvottelutuloksen arvo on, että työriidan kaksi osapuolta ovat lopulta löytäneet yhteisymmärryksen ilman sovittelijan vahvaa myötävaikutusta.
Neuvottelutulos tarkoittaa, että sopimusehdotus menee vielä työntekijä- ja työnantajaliittojen käsittelyyn. Yleensä neuvottelutuloksella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet mennä osapuolten hallinnoissa läpi.
”Neuvottelutuloksella on hyvät mahdollisuudet mennä läpi.
Liitot toteavat usein tiedotteissaan, että mahdollisen sopimuksen sisältöä kommentoidaan vasta, kun vastaukset sovintoehdotukseen on jätetty sovittelijalle. Se, että vastaukset annetaan ensin sovittelijalle, johtuu suoraan työriitalaista. Siinä sanotaan, että ”sovintoehdotusta älköön ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan suostumusta saatettako julkisuuteen”.
Neuvottelukierros yleensä alkaa Teknologiateollisuuden työnantajien ja SAK:laisen Teollisuusliiton välisellä alan työntekijöiden työehtosopimuksella. Liitot siis toimivat kierroksen päänavaajina. Mitä useampi liitto solmii oman sopimuksensa päänavauksen rajoissa, sitä vahvemmaksi muuttuu päänavauksen ohjaava vaikutus. Aikaa myöten siitä tulee niin sanottu yleinen linja.
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.