Syntyvyyden saaminen nousuun puhuttaa jälleen. Vaikka lapsiperheisiin kohdistuvat tukitoimet, kuten lapsilisät, ovat tärkeitä keinoja, tulee näiden lisäksi tukea tahattomasti lapsettomien mahdollisuuksia lapsiperheellistyä.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n mukaan noin yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevasta aikuisesta kohtaa tahattoman lapsettomuuden jossain vaiheessa elämäänsä. Heistä monet joutuvat turvautumaan lapsettomuushoitoihin, jotta unelma vanhemmuudesta toteutuisi.
Yhteiskunnan keinot vaikuttaa esimerkiksi parisuhteiden muodostumiseen tai moniin lapsettomuutta aiheuttaviin terveydellisiin seikkoihin ovat rajalliset. Sen sijaan on mahdollista parantaa hedelmöityshoidoissa olevien asemaa ja näin tukea syntyvyyden lisääntymistä. Hedelmöityshoitojen resurssien lisäämisen lisäksi lapsiperheellistymisen ja työelämän yhteensovittamisen parantaminen on tärkeä keino.
Lapsettomuushoidot sisältävät lääkehoitojen lisäksi useita päiväsaikaan toteutettavia lääkärikäyntejä, joista aiheutuu työpoissaoloja. Esimerkiksi koeputkihedelmöityshoidossa toteutettava munasolupunktio johtaa väistämättä vähintään yhteen poissaolopäivään. Riippumatta lapsettomuuden syistä suurin osa työpoissaoloja vaativista hoidoista toteutetaan naiselle. Käytännössä pariskunnat kuitenkin osallistuvat lääkärikäynteihin yhdessä.
Lapsettomuushoidoista aiheutuvat poissaolot eivät lähtökohtaisesti ole palkallisia sairauspoissaoloja, vaikka poikkeuksia löytyy eräistä paikallisista työehtosopimuksista. Lapsettomuushoidoista johtuvien poissaolojen rinnastaminen palkallisiin sairauspoissaoloihin molempien hoidoissa olevien puolisoiden osalta on konkreettinen keino tukea syntyvyyden nousua.
Johanna Sammalmaa
Niina Simanainen
Minna Hiltunen
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.