Mediassa pohdittiin viime viikolla työelämästä kadonneita. Olen yksi sellainen.
Olen korkeasti koulutettu nelikymppinen nainen. En ole kelvannut työmarkkinoille kohta vuosikymmeneen, vaikka minussa ei ole mitään suurempaa vikaa. Olen kympin tyttö ja kunniahimoinen ihminen. En olisi koskaan pystynyt kuvittelemaan, että kohtaloni olisi tällainen – etten saisi työskennellä, tienata rahaa, elää normaalia elämää tai olla mukana rahoittamassa suomalaista hyvinvointivaltiota.
Miksi en kelpaa työelämään? Luultavasti siksi, että syrjinnästä on tullut uusi syy syrjiä.
Olen vuosien varrella ymmärtänyt, että kouluttauduin yhdelle Suomen miehisimmistä ja epätasa-arvoisimmista aloista. Opiskeluaikanani kukaan ei varoitellut alalla vallitsevasta naisvihamielisyydestä. Luulinkin pitkään, että Suomi on tasa-arvoinen maa ja että kaikki mahdollisuudet olisivat itsestä kiinni.
”Epätasa-arvo alkoi jo opiskeluaikana.
Vuosien saatossa olen ymmärtänyt, että epätasa-arvo alkoi jo opiskeluaikana. Miehet nappasivat parhaat kesätyöt. He saivat valmistuessaan vakinaiset työt ja hienot tittelit. Urat urkenivat, tittelit vaihtuivat parempiin ja palkat nousivat. Naisille ei käynyt yhtä onnekkaasti. He aloittivat alemmalta tasolta, usein määräaikaisissa tehtävissä. Naisten urat jäivät polkemaan paikoilleen. Ei ylennyksiä eikä palkankorotuksia.
Jonkin ajan kuluttua miehet päätyivät johtajiksi. Naiset joko tyytyivät kohtaloihinsa, jäivät pitkille äitiyslomille tai kaikkosivat muille aloille. Itse lähdin ulkomaille. Palatessani työpaikkojen ovet eivät enää auenneet. Ennen kuin olin ennättänyt täyttää neljääkymmentä, olinkin jo liian vanha työelämään. Urakonsulttini ei löytänyt minusta vikoja, mutta siltikään en työllistynyt.
Naisten syrjiminen rapauttaa suomalaista hyvinvointivaltiota. Siksi toivon – näin naistenpäivän kunniaksi – etteivät miehet jakaisi ruusuja työpaikkojensa naisille vaan lupautuisivat edistämään tasa-arvoista työelämää, joko esihenkilöinä tai kollegoina.
Korkeasti koulutettu nelikymppinen nainen
Julkaisemme kirjoituksen
poikkeuksellisesti nimimerkillä.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.