Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä puolusti (HS Mielipide 4.3.) koulutuksen maksullisuutta ja epäoikeudenmukaista sukupolvipolitiikkaa. Vihriälän mukaan korkeakouluopiskelijoiden elinkaaritulot ovat riittävä peruste maltillisten lukukausimaksujen käyttöönotolle. Argumentaatiossa olisi parantamisen varaa, sillä Vihriälä on unohtanut kokonaan progressiivisen verotuksen ja sukupolvien välisen sopimuksen.
Vihriälän ehdottama ”maltillinen” 2 000 euron vuosimaksu on 167 euroa kalenterikuukautta kohden. Tämä on 62 prosenttia opintorahasta. Opiskelijan olisi siis väistämättä otettava lainaa tai työskenneltävä kustantaakseen koulutuksensa.
Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, että maksut pysyisivät maltillisina. Useista verrokkimaista olemme oppineet, että maksut kohoavat inflaatiota nopeammin. Esimerkiksi Britanniassa maksut kohosivat kymmenkertaisiksi vain kymmenessä vuodessa. Lisäksi Suomessakin olemme nähneet, etteivät yliopistot juuri tienaa kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla, koska hallintokustannukset ovat hyvin suuret.
Vihriälä ehdotti myös maksun toteuttamista tulosidonnaisena lainana, joka maksetaan takaisin opintojen jälkeen. Progressiivisen verotuksen kautta tuloerot korjaantuvat ja korkeakoulutetut osallistuvat koulutuksen rahoittamiseen. Lisäksi lainanottohalukkuus on tutkitusti matalampaa alhaisemmissa yhteiskuntaluokissa, mikä muodostaa esteen korkeakoulutukseen hakeutumiselle.
Suomen julkisen talouden parantamisen ytimessä on koulutus, sillä korkeakoulutetuista osaajista hyötyy ennen kaikkea koko yhteiskunta. Koulutustason lasku ja osaajapula ovat seurausta viime vuosikymmenten lyhytnäköisestä koulutuspolitiikasta, jota aiempi sukupolvi on harjoittanut. Siksi olisi hävytöntä laittaa köyhyysrajan alla elävä opiskelijasukupolvi, jota odottaa aiempaa epävarmempi työelämä, maksamaan koulutustason nosto lukukausimaksuilla. Aikaisemmat sukupolvet ovat nykyisille ja tuleville opiskelijoille velkaa maksuttoman koulutuksen.
Roosa Grönberg
Jenni Suutari
Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäseniä
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
