Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa alhaisin äänestysprosentti (54,8 prosenttia) oli 20–24-vuotiailla ja toiseksi alhaisin (56,3 prosenttia) 18–19-vuotiailla. Nämä luvut ovat kansallista äänestysprosenttia (hieman yli 70 prosenttia) huomattavasti alhaisempia. Koulutustasoa vertaillessa ääripäitä äänestysaktiivisuudessa edustivat ainoastaan peruskoulun käyneet (57,9 prosenttia) sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (91,9 prosenttia).
Politiikkaan osallistuminen pitää tehdä kaikille mahdolliseksi eikä jättää sitä pitkälle kouluttautuneiden etuoikeudeksi. Peruskoulun roolia nuorten politiikkakasvatuksessa tulee siis lisätä. Nuorella täytyy peruskoulun suoritettuaan olla selvä käsitys siitä, miten ja miksi äänestää. Omia arvoja täytyy pystyä tunnistamaan ja arvioimaan sellaisella tasolla, että pystytään tekemään yksilön moraalin mukaisia äänestyspäätöksiä.
Helmi Hämäläinen
opiskelija, Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.