Julkisuudessa on viime kuukausina keskusteltu suomalaisen osaamistason laskusta. Aihe on teollisuudelle tärkeä, sillä ongelma on näkynyt yrityksissä vuosia. Osaamisen taso on laskussa, mutta samalla pitäisi pystyä kehittämään toimintaa entistä tehokkaampaan ja vastuullisempaan suuntaan – ja siten turvata Suomen kilpailukyky.
Yhtälö on haastava. Tarvitsemme korkean tuottavuuden huipputeknologiaa, jolla voimme vastata kunnianhimoisiin vastuullisuustavoitteisiimme. Jotta saamme huippuinnovaatioita, tarvitsemme huippukyvykkyyksiä. Jotta saamme huippukyvykkyyksiä, koulutusjärjestelmämme on tunnistettava kyvykkyydet ja tuettava heitä riittävästi.
Viime aikojen tasapäistämiskeskustelu on teollisuuden näkökulmasta haastava. Tätä voi verrata suomalaisille rakkaaseen jääkiekkoon, jossa tapahtui 2000-luvun alussa huolestuttavaa kehitystä. Juniorit saivat tasavertaisesti peliaikaa ja valmennusta kyvyistä riippumatta. Tällä mallilla saimme keskinkertaisia pelaajia. Koska tähtiä ei enää kehittynyt, emme pärjänneet parhaita vastaan.
Jääkiekkovaikuttajat ymmärsivät, että valmennusmalli oli väärä. Tämä johti pelaajakehityksen mullistamiseen. Huippuja alettiin tunnistaa, ja heidän kehittämiseensä keskitettiin resursseja. Nyt Suomella on NHL:ssä ennätysmäärä tähtiä, jotka johtavat Suomi-kiekkoa menestykseen.
Jääkiekkoesimerkkiä voi soveltaa osin ratkaisukeinoksi osaajapulaan. Esimerkiksi entistä enemmän bio- ja kiertotalouteen pohjautuvassa kemianteollisuudessa, akkuarvoketjussa tai lääkekehityksessä ei voiteta kansainvälistä kilpailua pelaamalla keskinkertaisesti – ilman globaalin tason ongelmanratkaisijoita.
”Kyvykkäät nuoret on huomioitava.
On selvää, että jokaista lasta ja nuorta on tuettava koulupolulla parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän on tarkoitettava sopivalla tavalla haastamista ja räätälöityä ohjausta erityislahjakkuuksille. On erityisen tärkeää, että luonnontieteellisesti ja matemaattisesti painotettu opetus ja alan erityislukiot säilyvät. Kyvykkäät nuoret on huomioitava, ja heitä on kannustettava kohti tutkimus-, innovaatio- ja vaativia tuotantotehtäviä.
Kemianteollisuus on sitoutunut olemaan luontopositiivinen hiilineutraali teollisuudenala vuoteen 2045 mennessä. Kansainvälisessä vertailussa se on kova tavoite. Haluamme näyttää esimerkkiä muille. Huippuluokan ratkaisut vaativat erityisen teräviä tekijöitä. Meidän on uudistettava koulutuksen pelikirja.
Odotamme tulevalta hallitukselta tuntuvaa panostusta perusopetuksen laadun turvaamiseen opetusalan ammattilaisia kuunnellen. Opettajan työlle on taattava ansaittu arvostus ja työrauha.
Luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen tason nosto on otettava hallitusohjelmaan. Ohjausta on uudistettava niin, että kyvykkyydet tunnistetaan ja heitä tuetaan. Lisäksi korkeakoulutuksen huippulaatu on turvattava kestävällä rahoitusmallilla.
Anni Siltanen
johtava asiantuntija, osaaminen
Kemianteollisuus ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.