Brysselissä ei ole voinut olla huomaamatta, että Eurooppaan tulee nyt pakolaisia lähes samaan tahtiin kuin vuonna 2015, jolloin puhuttiin pakolaiskriisistä.
Vastaanottojärjestelmä on kovilla, eikä yöpymispaikkaa löydy kaikille tulijoille. Sen seurauksena metroasemien tasanteet ovat täynnä pieniä telttoja ja makuupusseihin kääriytyneitä ihmisiä. Lähikaupan ovisyvennyksessä nukkuu joka yö joku. Kansalaisjärjestöjen arvioiden mukaan parisataa ihmistä yrittää selviytyä taivasalla.
Pakolaisia tulee Ukrainasta, ja heitä tulee myös eri reittejä Välimeren yli. Ukrainasta sotaa pakenevia Eurooppa auttaa mielellään, mutta sama tahto toimia oikein ei sitten ulotukaan muuhun pakolaisuuteen.
Suomessa asti pakolaismäärien kasvu ei näy samalla tavalla kuin vuonna 2015, ainakaan vielä. Mutta asia kuuluu myös Suomelle.
EU:ssa on ollut yli kaksi vuotta vireillä turvapaikkapolitiikan uudistus, jonka keskeinen idea on käännyttää nopeasti pois ne, jotka eivät tarvitse turvapaikkaa. Lisäksi tarkoituksena on jakaa tulijoiden taakkaa tasaisesti jäsenmaiden kesken – jos vaikka jonkin Välimeren maan vastaanottojärjestelmä ylikuormittuisi, turvapaikanhakijoita voisi siirtää toisiin EU-maihin.
Tämä kävisi järkeen, koska on kohtuutonta, että jäsenmaiden joukosta vain muutama ottaa vastaan kovimman paineen. Sopua ei vain ole saatu.
Kun sisäisesti jumittaa, EU:ssa on alettu puhua yhä enemmän ”ulkoisesta ulottuvuudesta”. Se tarkoittaa katseen kääntämistä lähtömaihin ja kaikkia keinoja, joilla etenkin paremman elämän perässä lähtijät saataisiin jäämään kotimaihinsa.
Tähän liittyvät palautukset. Nyt vain joka viides kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut saadaan palautettua takaisin lähtömaahan. Loput jäävät oleskelemaan EU-alueelle.
”Vain joka viides saadaan palautettua.
EU:ssa on havaittu, että neuvottelut lähtömaiden kanssa takaisinottosopimuksista eivät etene. Pitäisi olla porkkanoiden lisäksi myös keppiä, mutta EU:ssa ei ole löytynyt yhteistä linjaa siihen, voisiko esimerkiksi viisumipolitiikkaa kiristää tai kehitysavusta leikata, jotta lähtömaat alkaisivat ottaa vastaan EU-alueella laittomasti oleilevia kansalaisiaan.
Kun ulkorajavalvonta, pakolaisten vastaanotto ja palautukset eivät nyt toimi niin kuin 27 maan unionissa pitäisi, lopputulos on ennalta arvattava. Jokainen maa sooloilee omat ratkaisunsa, ja asenteet jyrkkenevät. Kaikki haluavat rakentaa aitoja rajoilleen, mieluiten tietysti yhteisellä EU-budjettirahalla.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Brysselissä.