Humanitaarisen työn tavoitteena on auttaa niitä, jotka apua eniten tarvitsevat, riippumatta siitä, kummalla puolella rintamalinjaa he ovat, mihin he uskovat tai mikä heidän taustansa on. Ukrainan sota sekä Afganistanin, Jemenin tai Etiopian kaltaisten maiden monimutkaiset kriisit ovat korostaneet humanitaarisen työn haasteita viime vuosina. Neuvottelut, joita humanitaarisen avun antamisesta käydään eri osapuolien kanssa, ovat yhä vaikeampia.
Avun on saavutettava sitä tarvitsevat ihmiset mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Hätäavun lisäksi potilaidemme kannalta elintärkeää on terveydenhuollon jatkuvuus. Pitkäaikaissairaat tarvitsevat hoitoa myös kriisin keskellä, eivätkä synnytykset lopu luonnonkatastrofeissa tai sodissa.
Näimme koronaviruspandemian myötä, miten tärkeää on huolehtia terveydestä globaalisti. Global Fundin ja rokoteallianssi Gavin kaltaiset, 1990-luvun suuren hiv-epidemian jälkeen luodut kansainväliset rahoitusmekanismit ovat merkittävässä asemassa epidemioihin vastaamisessa. Suomi on lakkauttanut rahoituksensa Global Fundille, ja Gavia on ryhdytty rahoittamaan vasta koronaviruspandemian myötä. Mekanismien tuloksena on rokotettu miljoonia lapsia ja pelastettu ihmishenkiä matalan ja keskitulotason maissa.
Suomen tulee olla osa globaalin terveyden tulevaisuuden ratkaisua: rahoitus on turvattava ja globaali terveys on priorisoitava.
”Perusoikeudet ja inhimillinen kohtelu tulee turvata kaikissa tilanteissa.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö on auttanut kodeistaan pakenemaan joutuneita ihmisiä 50 vuoden ajan. Olemme suruksemme todistaneet selvää moraalista muutosta pakolaisiin suhtautumisessa. Ihmisten annetaan hukkua Euroopan unionin rajoille, ja heitä pidetään ja jopa lähetetään EU:n tuella takaisin epäinhimillisiin oloihin Libyan säilöönottokeskuksiin. Niinkin lähellä kuin pakolaisleireillä Kreikassa olemme hoitaneet itsetuhoisia lapsia, jotka eivät ole nähneet toivoa epävarmoissa olosuhteissa elämisen jatkuessa kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Nyt myös Suomessa halutaan rakentaa aita itärajalle, vaikka kokemuksemme Liettuan, Valko-Venäjän ja Kreikan rajoilta osoittavat, että aidat vain lisäävät inhimillistä kärsimystä.
Suomen on yhdessä muiden EU-maiden kanssa asetettava ihmiset keskiöön – myös pakolaiset ja siirtolaiset. Ukrainalaisten vastaanotto on osoittanut, että Suomi pystyy halutessaan vastaanottamaan pakolaisia inhimillisesti ja lämpimästi. Raja-aitojen rakentamisen sijaan on turvattava ihmisten oikeus hakea turvaa. Välimeren jo aivan liian pitkään jatkunut humanitaarinen kriisi on ratkaistava.
Perusoikeudet ja inhimillinen kohtelu tulee turvata kaikissa tilanteissa. Toivomme, että Suomen uusi hallitus ja eduskunta tekevät kaikkensa ihmisyyden ja humanitaaristen periaatteiden puolustamiseksi.
Linda Konate
toiminnanjohtaja
Lääkärit ilman rajoja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.