Helsingin Sanomien jutussa (4.3.) tuotiin esiin, että suomalaisten koulujen laskevien oppimistulosten suunnan kääntämiseksi olisi tärkeää aiempaa enemmän kuunnella opettajia.
Kasvatuksen ja koulutuksen hallintohierarkiassa on monta tasoa: Opetushallitus, opetuksen järjestäjät, rehtorit ja luokkahuoneissa työtään tekevät opettajat. Hallinnon eri tasoilla tehdyt visiot, strategiat ja kehittämishankkeet konkretisoituvat – jos konkretisoituvat – luokkahuoneissa, opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa.
Opetushallituksen Jarkko Niirasen mukaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjät ovat Opetushallituksen keskeinen sidosryhmä. Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan tee käytännön koulutyötä ja heidän näkemyksensä erilaisten kehityshankkeiden tarkoituksenmukaisuudesta saattaa olla hyvinkin erilainen kuin luokkahuoneissa työskentelevien opettajien. Valitettavan usein suomalaisten opettajien – ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden oman alansa asiantuntijoiden – opetuksen uudistuksiin kohdistama kritiikki on leimattu muutosvastarinnaksi, vanhanaikaisuudeksi tai ammatilliseksi osaamattomuudeksi.
Vaikka opettajilla on omaan työhönsä liittyen mielipiteen- ja sananvapaus, on opettajan kynnys omien näkemystensä ilmaisuun julkisuudessa korkea, mikäli opettajan näkemykset eroavat opetushallinnon ylätason esittämistä näkemyksistä. Pelko opetuksen järjestäjän epäsuosioon joutumisesta vaientaa opettajia tehokkaasti.
Opetuksen järjestäjien kehittämät työntekijöiden palkitsemismallit eivät välttämättä ole opetuksen kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Helsingin peruskouluissa opettajille maksetaan kertapalkkioita Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (Kasko) strategioiden mukaisesta aktiivisesta opetuksen kehittämistyöstä. Toimintamalli, jossa opettajia palkitaan opetushallinnon ylätasolta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta, tulkitaan helposti piiloviestiksi siitä, ettei opetuksen järjestäjien määrittelemästä linjasta ole suotavaa poiketa.
Mikäli opettajia halutaan kuulla enemmän, edellyttää se ilmapiiriä, jossa opettajat uskaltavat – ilman pelkoa ”mustalle listalle” joutumisesta – tuoda esiin myös kriittiset näkemyksensä ja innovatiiviset, opetuksen nykysuuntauksia kyseenalaistavatkin kehittämisideansa.
Tiina Halttunen
opettaja Helsingissä
Lahti
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
