Elintarvikevalmistajat ovat kiihtyvään tahtiin alkaneet pienentää tuotteidensa pakkauskokoja alentamatta kuitenkaan tuotteen hintaa. Tapa on ilmeisen houkutteleva keino parantaa kannattavuutta tilanteessa, jossa tuotteen hintaa ei rohjeta nostaa niin paljon kuin haluttaisiin.
Yritykset voivat tietenkin toteuttaa tällaisia muutoksia vapaasti, mutta toiminnan avoimuus jättää paljon toivomisen varaa. Enintään saamme nähdä vaisuhkon mainoskampanjan, jossa mainitaan ”uusi, kätevä pakkauskoko”, useimmiten ei sitäkään. Vaihtoehtoisesti yritys kertoo toteuttaneensa tutkimuksen, jonka mukaan muutos perustuu kuluttajien omiin toiveisiin. Voi ollakin, mutta tuotteen kohonneesta yksikköhinnasta ei puhuta mitään.
Suomalaisetkin elintarvikevalmistajat ovat kehittäneet tästä prosessista lähes taidetta. Suklaalevyjen ja -patukoiden kokojen jatkuvat muutokset edustanevat parasta osaamista tällä alueella. Myös muun muassa keksi-, jauheliha- ja leikkelepakkaukset pienenevät, mutta vain sen verran kerrallaan, ettei muutos herättäisi kuluttajien turhaa huomiota. Ja palvelutiskiltä ostamamme tuore leipä on pienempi kuin aiemmin, mutta hinta ei ole sentään noussut. Esimerkkejä on valitettavasti lähes loputtomiin.
Kuluttajat ymmärtävät kyllä, että yritysten kustannukset ovat nousseet jyrkästi. Mutta on asiakkaiden aliarviointia toteuttaa tällaiset muutokset salailemalla tai vetoamalla keksittyihin kuluttajatoiveisiin.
Monessa taloudessa raha on nyt entistä tiukemmalla, joten kannattaa olla tarkkana myös niitä omia perinteisiä suosikkituotteita ostaessa, sillä valmistajat osaavat toteuttaa tällaiset muutokset taiten. Kilo- ja litrahintoja seuraamalla kuluttaja pystyy parhaiten vertaamaan tuotteiden hintoja, ja hämäävien kokomuutostenkin vaikutukset tulevat näkyviin.
Jukka Rahko
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.