Koulutuspoliittiset muutokset vaikuttavat vuosikymmenien ajan. Tänä vuonna syntyvä lapsi aloittaa peruskoulun 2030-luvun alussa ja valmistuu toisen asteen oppivelvollisuuskoulusta 2040-luvulla.
Koulutusta ja sen uudistuksia suunniteltaessa on pohdittava, millainen on lähivuosikymmenten oppilaiden maailma. Millaiseksi väestörakenne ja teknologia – esimerkiksi tekoälysovellukset – kehittyvät? Millaisia taitoja ja valmiuksia koulun pitäisi tuollaisessa maailmassa opettaa ja harjoittaa?
Viime vuosina Suomessa on saatu vauhtia koulutusuudistuksiin, jotka tuottavat pitkän aikavälin ratkaisuja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) tavoitteita linjannut työryhmä kehotti nostamaan suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa huomattavasti. Oppivelvollisuuden laajentumisen ansiosta lähes kaikki nuoret jatkavat peruskoulusta ammattiopintoihin tai lukioon. Korkeakouluissa on lisätty aloituspaikkoja.
Puhti ei saa loppua tähän. Jo nyt on valmisteltava 2030- ja 2040-lukujen opintopolkuja osaamis- ja koulutustason nostamiseksi, kansainvälisen yhteistyön lujittamiseksi ja tki-toiminnan vahvistamiseksi.
Olemme jo nähneet, mihin tulevaisuuskuvan puuttuminen johtaa. Parikymmentä vuotta jatkunut huolestuttava kehitys suomalaisten koululaisten oppimistuloksissa ja korkeakoulutettujen osuudessa on tullut monelle yllätyksenä, vaikka suunta on ollut nähtävissä pitkään. Tärkeimpiin verrokkimaihinsa nähden Suomi on jäänyt harmillisen pitkälle takamatkalle.
Julkisuudessa kritisoidaan koulutuksen jatkuvaa uudistamista. Vaivoin läpi viety oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle ja oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen on kuitenkin ainoa viime vuosien suuri uudistus, joka parantaa koulutus- ja osaamistasoa tulevina vuosikymmeninä. Eduskunta sai koulutuspoliittisen selonteon vuonna 2021, mutta edellisestä selonteosta ehti kulua 15 vuotta. Monia muita hallinnonaloja käydään läpi neljän vuoden välein.
Koulutuksen tulevaisuustyön vähäisyyttä selittänee osaltaan Suomen menestys oppimistuloksia mittaavissa Pisa-vertailuissa 2000-luvun alussa: se synnytti katteetonta luottamusta siihen, että suomalainen koulu on pysyvästi maailman huipulla.
”Koulutusta koskeva tietopohjamme on ollut puutteellinen.
Myös koulutusta koskeva tietopohjamme on ollut puutteellinen. Suomessa ei ole koulutukseen erikoistunutta ajatushautomoa tai instituuttia. Asioiden valmistelu ja keskustelun herättely on jäänyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen varaan, mutta niiden aika ja resurssit menevät kunkin hallituskauden asioiden toimeenpanossa ja lakisääteisissä tehtävissä. Tietopohjaa toki vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön tuore sivistyskatsaus, ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin raportit ovat nostaneet koulutusalan rakenteellisia kysymyksiä esille.
Jotta koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, sitä on valmisteltava jo nyt. Puheet siitä, että opettajille pitää antaa työrauha ja koululle mahdollisuus keskittyä perusasioihin, ovat ongelmallisia. Muuttuvassa maailmassa ei riitä, että pitäydytään vain nykyisyydessä ja aiemmissa malleissa.
Tarvitsemme sekä seuraavan hallituskauden tavoitteenasetteluun liittyvää tarkastelua että pitkäjänteisemmin vuosikymmenten päähän katsovaa valmistelua. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen pitäisi perustaa pysyvä tulevaisuuskomitea, johon nimitettäisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan virkamiehiä, opettajia, tutkijoita ja elinkeinoelämän edustajia. Komitea tuottaisi ja ylläpitäisi koulutuksen tilanne- ja tulevaisuuskuvaa kattavammin ja ennakoivammin kuin nykyinen järjestelmä, jossa esimerkiksi Karvi arvioi kehitystä vasta jälkikäteen.
Myös koulutuksen kansainvälisessä yhteistyössä on kehitettävää. Koronaviruspandemian etäopetusjaksojen jälkeen oppilailla ja opettajilla eri puolilla maailmaa on aiempaa paremmat valmiudet verkko-opetuksen ja yhteisten oppimisalustojen hyödyntämiseen, ja näitä valmiuksia kannattaisi nyt hyödyntää entistä enemmän myös lähiopetuksessa.
Pilvi Torsti
Kirjoittaja aloittaa Euroopan koulutussäätiön ETF:n johtajana huhtikuussa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.