Helsingin Sanomien mielipideosastolla on käyty keskustelua korkeakoulujen lukukausimaksujen puolesta (4.3.) ja niitä vastaan (1.3.). Keskusteluun on syytä tuoda mukaan näkökulma sekä opiskelijavalinnoista että opiskelijan asemasta korkeakoulun asiakkaana.
Nykyisellään korkeakouluopiskelijoita voidaan pitää tiedeyhteisön jäseninä asiakkaiden sijaan, koska lukukausimaksuja ei peritä. Mikäli lukukausimaksuja perittäisiin, asetelma muuttuisi radikaalisti.
Arvioni mukaan korkeakoulut kärsivät kroonisesta budjettivajeesta, joka johtaa muun muassa siihen, että esimerkiksi tutkimushenkilökunta tekee liikaa hallinnollisia tehtäviä ydintoimintansa sijaan. Opiskelija voi huomata tämän ilmiön esimerkiksi viivästyneinä tenttiarvosanoina tai kirjoittaessaan opinnäytetyötä vailla todellista ohjausta. En usko, että lukukausimaksut toisivat opiskelijalle mitään konkreettista lisäarvoa päivittäiseen opiskeluun korkeakouluissamme.
Lukukausimaksujen käyttöönottoa ei voi kuitenkaan tarkastella omassa vakuumissa ilman peilausta opiskelijavalintoihin. On absurdi ajatus olettaa, että nuorten tulisi ensin suorittaa lukion kurssit, kirjoittaa itsensä ylioppilaaksi, hakea korkeakouluun kenties useita kertoja samalla mahdollisesti korottaen lukioarvosanoja, ja vieläpä maksaa lukukausimaksu. Rationaalisesti ajatteleva tuleva korkeakoulun asiakas harkitsee vakavasti ulkomailla opiskelua, koska hakeminen on asiakkuuteen perustuen suoraviivaisempaa.
Lauri Tenhunen
ekonomisti, Espoo
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
