Helsingin Sanomien jutussa (15.3.) käsiteltiin ensimmäistä kertaa äänestävien aikeita ja asenteita äänestämiseen liittyen.
On huolestuttavaa, miten alhainen nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus on ja erityisesti, miten vahvasti koulutustausta ja vanhempien asenteet päätökseen vaikuttavat. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat ja sieltä valmistuneet näkyvät erityisen aliedustettuina niin äänestäjissä, ehdokkaissa kuin lopulta päätöksentekijöissäkin.
Jutussa mainittiin, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18-vuotiaista äänesti 60 prosenttia, kun taas 19–20-vuotiaista 53 prosenttia. Tulos osoittaa, että innostus äänestämiseen on selvästi nuorten aikuisten keskuudessa juuri täysi-ikäisyyden kynnyksellä korkeimmillaan. Merkittävä osa ensimmäistä kertaa äänestävistä ei ole enää äänestyshetkellä toisen asteen opinnoissa, ja etenkin amiksista valtaosa siirtyy suoraan työelämään. Äänestysikärajan lasku mahdollistaisi monelle ensimmäisen äänestyskerran toisen asteen opintojen aikana saaden oppilaitoksesta riittävät yhteiskunnalliset valmiudet äänestyspäätöksen tekemiseen.
Äänestysikärajan laskeminen 15 ikävuoteen toisi myös nuorille aidommat mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä sitoisi sen samaan kohtaan rikosoikeudellisen vastuun alkamisen kanssa. Onhan ristiriitaista, että kansanedustajat määrittävät lakeja, joita noudattaa, mutta itsellä ei ole oikeutta olla valitsemassa päätöksentekijöitä eduskuntaan.
Venla Tilli
puheenjohtaja, Suomen opiskelija-allianssi Osku ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
