Naisiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan edelleen huonosti (HS 16.3.). Uutisessa viitattiin valtionneuvon julkaisemaan tuoreeseen tutkimukseen, jossa on selvitetty naisiin kohdistuvien kuolemaan johtaneiden parisuhdeväkivaltatilanteiden tapahtumaketjuja, taustaa ja ehkäisyn mahdollisuuksia. Uhrit olivat kertoneet pelostaan ulkopuolisille, mutta viranomaisilta väkivalta oli jäänyt piiloon.
Viimeistään nyt pitää havahtua siihen, että lähisuhdeväkivaltaan tarvitaan lisää ehkäiseviä palveluja, ja väkivalta tulee ottaa palveluissa puheeksi. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä lähisuhdeväkivallan vuoksi apua hakevien määrä on kasvanut yli 11 000 henkilöön. Vastaava luku vuonna 2019 oli alle 8 000. Määrä on kasvanut erityisesti matalan kynnyksen avopalveluissa.
Pelkkä kriisiapu ei riitä lähisuhdeväkivallasta toipumiseen, vaan tarvitaan pitkäjänteisempää tukea. Ammattilaisille tarvitaan puheeksi ottamiseen rohkeutta, puuttumisen välineitä sekä resursseja. Esimerkiksi vaativien erotilanteiden riskien tunnistaminen on tärkeää, sillä pahimmillaan kärjistynyt erotilanne on naiselle vaarallinen ja voi päätyä jopa perhesurmaan. Järjestöt tarjoavat suurimman osan avusta lähisuhdeväkivallan uhreille, sen keskellä eläville lapsille ja väkivallan tekijöille.
Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta ei ole vielä osoittanut sen toimeenpanolle riittävää rahoitusta. Turvakotien perhepaikkojen määrä on alle puolet tarvittavasta, ja avopalveluissa on suuria puutteita esimerkiksi saavutettavuudessa. Vasta rakentumassa olevien hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja siinä, miten lähisuhdeväkivaltaan avopalveluja ja osaamista on tarjolla.
Vaaleissa jokainen äänestäjä voi vaikuttaa siihen, että seuraavalla hallituskaudella naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus pannaan toimeen täysimääräisesti, työlle on resursseja ja järjestöjen lähisuhdeväkivaltaosaaminen otetaan käyttöön sosiaali -ja terveyspalveluissa.
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
