Vuoden alussa tuli voimaan laki, joka määrittää valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta vuosina 2024–2030. Lain mukaan valtio budjetoi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (tki) joka vuosi noin 260 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Tavoitteena on yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä uusien ratkaisujen tuottaminen yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lain jatkuvan toimeenpanon ehtona on, että yksityisen sektorin tki-investoinnit vastaavasti kasvavat.
Laki velvoittaa valtioneuvoston hyväksymään kerran vaalikaudessa kehyskautta pidemmän tki-rahoituksen käyttöä koskevan suunnitelman. Parlamentaarinen tki-työryhmä julkisti ensimmäisen suunnitelman maaliskuun alussa. Se on mielestämme erinomainen, mutta sen toteuttaminen edellyttää tulevalta hallitukselta määrätietoista keskittymistä seuraaviin asioihin.
Korkealaatuinen tki-toiminta edellyttää osaavia ihmisiä. Suomessa on jo nyt OECD-maiden suurin vajaus korkeakoulutetusta työvoimasta. Osaajapulaan vastaamiseksi Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tki-työryhmä arvioi, että nykyisten koulutusmäärien päälle tarvitaan vuosittain 9 000 uutta tki-työtä tekevää henkilöä, joista valtaosa on maistereita ja noin 2 000 tohtoria. Tämä tarkoittaa merkittäviä opiskelijamäärien lisäyksiä.
”Korkealaatuinen tki-toiminta edellyttää osaavia ihmisiä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan tämä kasvu-ura edellyttää vähintään 350 miljoonan euron korotusta korkeakoulujen vuosittaiseen perusrahoitukseen. Tälläkin panostuksella saavutetaan vasta viime vuosikymmenen alun rahoitustaso.
Määrän lisäys ei saa johtaa laadun hiipumiseen. Tki-lain kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät toiminnalta kansainvälistä huipputasoa ja yliopistojen perustutkimuksen rahoituksen kasvattamista. Suomen Akatemialla on keskeinen rooli pitkäjänteisen perustutkimuksen rahoittajana. Business Finlandin innovaatiorahoituksen painopiste tulee palauttaa sen alkuperäiseen tarkoitukseen, eli yliopistojen ja yritysten laaja-alaiseen yhteistyöhön.
Tavoiteltu yksityisten tki-investointien kasvuvauhti on niin merkittävä, että sitä ei voida tavoitella vain kotimaisin voimin. Tästä syystä on välttämätöntä, että Suomeen muodostuu kansainvälisen koko- ja laatuluokan osaamis- ja yhteistyökeskittymiä, jotka houkuttelevat myös ulkomaalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sijoittamaan tki-toimintojaan Suomeen.
Tki-rahoituksen suunnitelma toteaa aivan oikein, että ”julkisen rahoituksen vaikutus on suurin, kun se kohdistetaan perustutkimukseen ja siihen pohjautuvaan korkeakoulutukseen”. Siksi pidämme perusteltuna, että tuleva hallitus valitsee pitkäjänteisen tutkimuksen ja korkeakoulujen perusrahoituksen turvaamisen strategiseksi painopistealueekseen. Vain uutta luovalla perustutkimuksella ja siihen perustuvalla korkeimmalla opetuksella voidaan tuottaa sellaisia mullistavia ideoita ja uudistavaa osaamista, joka kääntää suomalaisten hyvinvoinnin uuteen kestävään kasvuun.
Niklas Bruun
Helsingin yliopisto
Eero Holstila
Taideyliopisto
Mikko Kosonen
Aalto-yliopisto
Lea Ryynänen-Karjalainen
Itä-Suomen yliopisto
Suomen kaikkien yliopistojen hallitusten puheenjohtajat
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.