Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi (9.3.), että laitoksen vuonna 2020 julkaisemissa rahapelaamista koskevissa tutkimustuloksissa on ollut virhe.
Virhe koski lukuja, jotka kuvaavat Veikkauksen peleihin ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisiin rahapeleihin käytettyjä euromääriä. Laitoksen tuloksissa Veikkauksen peleihin käytetty rahamäärä oli liian suuri ja yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle käytetty osuus liian pieni.
Marko Junkkari kirjoitti (HS 14.3.), että kyseinen väestötutkimus Suomalaisten rahapelaaminen on alan keskeinen tietolähde. Tämä pitää paikkansa. Kyseessä on tärkeä lähde, kun tarkastellaan ihmisten rahapelaamista ja rahapelihaittojen yleisyyttä väestötasolla sekä pelaamiseen liittyviä mielipiteitä. Tuloksissa ollut virhe on erittäin valitettava, ja olemme korjanneet väärät luvut tutkimuksen raportteihin.
Virheellä ei kuitenkaan ole vaikutusta THL:n näkemykseen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen nettirahapelaamisen yleisyydestä. Tutkimustiedon mukaan netissä järjestelmän ulkopuolelle pelaavien määrä ei ole kasvanut. Suomalaisista noin 5–6 prosenttia pelaa tällaisia rahapelejä netissä, eikä tilanne ole muuttunut juurikaan vuoden 2019 jälkeen.
Korjattujen tulosten mukaan Veikkauksen osuus nettipeleihin käytetystä rahasta on laskenut, mutta järjestelmän ulkopuolelle pelaavia on edelleen varsin vähän. Tämä huomio ei poista sitä, että joidenkin pelaajien häviämät summat ovat valtavia, jopa aiempaa isompia, aiheuttaen pelaajalle ja hänen läheisilleen mittavaa haittaa.
THL:n tehtävä on seurata ja tutkia rahapelihaittoja väestössä. Tilannekuvamme perustuu mahdollisimman monipuolisesti eri näkökulmiin ja useisiin tietolähteisiin.
THL:n tutkimuksessa rahapelaamiseen käytetyt euromäärät perustuvat pelaajien omiin arvioihin, ja luvuissa on epävarmuutta. Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisen nettipelaamisen euromääriä arvioitaessa keskeisinä tietolähteinä on pitkään käytetty Poliisihallituksen, Veikkauksen ja kansainvälisen H2 Gambling Capital -konsulttiyhtiön arvioita.
Tarkkaa tutkimustietoa siitä, kuinka paljon rahaa suomalaiset käyttävät rahapeleihin, ei ole.
”THL:n tehtävä on seurata ja tutkia rahapelihaittoja väestössä.
Kirjoituksessa viitattiin myös vuoden 2021 arpajaislain uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen, johon oli päätynyt THL:n virheelliset tiedot. Lain valmistelussa, kuten päätöksenteossa ylipäätään, on käytetty useita tietolähteitä, joista asiaa koskeva synteesi päätöksenteon pohjaksi muodostuu. Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman kirjaus yksinoikeusjärjestelmän säilyttämisestä lienee suuri syy sille, miksi hallitus ei arpajaislakia uudistettaessa harkinnut vaihtoehtoja nykyjärjestelmälle.
THL ei ole ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomessa olla jatkossa yksinoikeusjärjestelmä vai lisenssijärjestelmä. Korostamme, että oli järjestelmä millainen tahansa, rahapelipolitiikan tärkein tavoite on vähentää ja ehkäistä pelihaittoja. Jos tarjonta, pelaajamäärät ja pelaamiseen käytetyt euromäärät lisääntyvät, myös haitat lisääntyvät.
Saini Mustalampi
johtava asiantuntija
Anne Salonen
tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
