Kestävyysvajeen kanssa kipuileva Suomi on ylläpitänyt elintasoaan ja julkisten palveluiden laajuutta jatkuvalla velanotolla jo 15 vuotta. Velanotto on kätkenyt talouden nollakasvun kansalta ja kenties vaikuttanut jopa onnellisuusrankingin ykkössijaamme.
Rakenteellisten ongelmien peittely kuitenkin vaikeutuu, ja valtionvelan korkokulut ylittävät tänä vuonna esimerkiksi sisäministeriön hallinnonalan kulut. Valtiovarainministeriö onkin varoittanut kiireisestä ja mittavasta leikkaustarpeesta.
Tätä taustaa vasten Helsingin Sanomien juttu ”Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan” (22.3.) jätti ongelmaa vähättelevän vaikutelman. Siinä käytiin läpi velkadenialismin best of -lista: eihän mikään maa maksa velkojaan pois, alijäämä oli viime vuonna harvinaisen pieni, velka on vielä kaukana Italian tasosta, ja sitä saa lisää kun olemme luottoluokkaa AA+. Huoli pois!
Vaikka velkaa ei todellisuudessa tarvitse maksaa kokonaisuudessaan pois, korkokulut on maksettava. Ne taas ovat voimakkaassa kasvussa ja lisääntyvät velan määrän mukana.
Viime vuoden alijäämän ”pienuus” Suomen mittakaavassa johtuu vain ja ainoastaan inflaatiosta. Tämä ei ole mikään hyvä asia, ja alijäämä palaa murheelliselle uralleen heti inflaation hellittäessä.
”Olemme erkaantuneet aiemmasta viiteryhmästämme ja vertaudumme nyt Unkariin ja Kroatiaan.
Vasemmiston hellimä mantra ”velka on Euroopan keskitasoa” taas on huikea downshiftaus tavoitetasossa. Suomi kuului ennen Pohjoismaihin, missä on pidetty taloudesta huolta. Nyt Suomen velka-aste suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin kaksinkertaistunut verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suunta on aivan selvä: olemme selkeästi erkaantuneet aiemmasta viiteryhmästämme ja vertaudumme nyt Unkariin ja Kroatiaan.
Maailman toisiksi korkein AA+-luottoluokitus kuulostaa hienolta ainoastaan siihen asti, kunnes muistamme Suomen menettäneen AAA-luokituksensa vuonna 2016 velkaannuttuaan järjestelmällisesti yhdeksän vuotta putkeen. Niistäkin ajoista olemme jatkaneet velaksi elämistä. Kaikki HS:n jutussa luetellut verrokkimaamme – Ruotsi, Tanska, Saksa – ovat AAA-kerhossa ja saavat siten velkaa paremmilla ehdoilla kuin me.
Viimeksi kun korkomenot olivat tällä tasolla vuonna 2002, meillä oli aivan eri huoltosuhde ja talouskasvu. Tilanne on vakava ja asian vähättely vaalien alla on edesvastuutonta.
Tero Lundstedt
sisältöjohtaja, Ajatuspaja Libera
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
