Koronaviruspandemia, talousmetsien kaarnakuoriaistuhot ja ympäristöahdistus ovat saman ongelman eri ilmenemismuotoja. Puhutaan planetaarisesta terveydestä eli ihmisen ja luonnon yhteisestä hyvinvoinnista sekä sen järkkymisestä.
Terveyttämme ja hyvinvointiamme sekä yhteiskuntamme kestävyyttä haastanut koronaviruspandemia käynnistyi todennäköisesti niin, että virus siirtyi jostakin nisäkäslajista ihmiseen. Tällaiset tartunnat mahdollistuvat alueilla, joilla alkuperäisluontoa hävitetään ja eläinpopulaatioita hyödynnetään kestämättömästi.
Samaan aikaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee ja kansainvälinen yhteistoiminta sen torjumiseksi takkuaa. Lämpenevät ja äärevöityvät säät aiheuttavat terveysriskejä vanhuksille ja sairaille sekä vähentävät koko väestön hyvinvointia. Ne myös altistavat yksipuolisia talousmetsiä ja viljelmiä laajoille vahingoille. Hyönteistuhot ja kasvitaudit yleistyvät.
Teollisuuden, liikenteen ja energiantuotannon aiheuttamat päästöt pilaavat ilmaa, vesiä ja maaperää. Hengitystieinfektiot lisääntyvät erityisesti heikon ilmanlaadun tiiviillä teollisilla alueilla. Myös ruoantuotanto ja vesihuolto kärsivät.
Ilmastonmuutoksen ja saastumisen rinnalla etenee luonnon monimuotoisuuden kuihtuminen eli luontokato. Luontokadon suurin syy on elinympäristöjen hävittäminen, mutta ilmastonmuutoksen rooli voimistuu tässäkin koko ajan.
Teknis-taloudellinen kehitys on etäännyttänyt ihmistä luonnosta, joka ei ole tiiviisti rakennetussa elinympäristössä kaikkien saavutettavissa. Luonnon ja ihmisen fyysisen yhteyden oheneminen voi vaikuttaa väestön terveyteen heikentämällä suojamekanismeja allergioita, astmaa ja syöpiä vastaan. Ympäristöahdistus lisää erityisesti nuorten mielenterveyden kuormitusta entisestään.
Ilmastonmuutos, saastuminen ja luontokato vaikuttavat yhteiskunnassa kaikilla tasoilla. Ne liittyvät valtionhallinnossa kaikkien ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon toimintaan.
”Planetaarinen terveys edistää kestävää kehitystä.
Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin kansanterveys-, ilmasto- ja luontotavoitteisiin. Toimenpiteistä linjataan muun muassa valtioneuvoston periaatepäätöksissä, sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tavoitteissa, kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa sekä viimeistelyssä olevassa kansallisessa monimuotoisuusstrategiassa.
Tavoitteiden tehokas edistäminen vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisten hyötyjen tunnistamista. Terveysnäkökulmien sisällyttäminen ilmasto- ja luontotoimien arviointiin auttaa kiinnittämään huomiota ongelmallisimpiin järjestelmiin ja edistämään sellaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä luontoa että ihmistä.
Kestäviä ja resurssitehokkaita ratkaisuja on löydettävä energia-, liikenne-, ruoka-, maankäyttö- ja rakennussektoreilla sekä jätehuollossa ja kiertotaloudessa. Tämä vaatii poliittisia päätöksiä, jotka vähentävät ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisia ja kuormittavia toimia. Tutkimusta ja kehitystyötä on tehtävä edelleen, mutta jo olemassa olevan tiedon avulla voidaan saavuttaa nopeita parannuksia.
Ihmisen ja luonnon terveyden ajatteleminen kokonaisuutena, planetaarisena terveytenä, edistää kestävää kehitystä. Oleellista on, että otetaan laajasti käyttöön eri sektorien yhteistyönä kehitettyjä ratkaisuja, joilla hillitään ilmastonmuutosta, kohennetaan elinympäristöjen ja luonnonjärjestelmien tilaa sekä edistetään ihmisten terveyttä. Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan hallinnonalojen tehokasta yhteistyötä, poliittista sitoutumista ja riittäviä resursseja.
Jotta onnistumme tässä, planetaarisen terveyden kokonaisuuden johtamista tulee kehittää. Valtioneuvoston tulisi järjestää planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinta esimerkiksi siten, että jo olemassa oleva kestävän kehityksen toimikunta koordinoisi työtä ja kokonaisuuden johtovastuu annettaisiin yhdelle ministeriölle.
Markku Tervahauta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja ja Leif Schulman Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pääjohtaja.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.