Keskimääräinen suomalainen syö lihaa noin 79 kiloa vuodessa. Suunnilleen siis painonsa verran. Arvioidaan, että maailmanlaajuinen ruoantuotanto on vastuussa vähintään kolmanneksesta ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä ja tästä noin kaksi kolmasosaa tulee eläinperäisten tuotteiden tuottamisesta.
Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua. Suurin osa Suomen viljasta käytetäänkin rehuksi ja sen lisäksi eläimille viljellään nurmirehua yli 700 000 hehtaarin alalla. Eläinten ravinnon tuottaminen vaatii paljon viljelypinta-alaa ja edistää siksi metsien hakkuita kiihdyttäen maaperän eroosiota monilla alueilla.
Tehokkaampaa olisi viljellä ruoka suoraan ihmisille. Suurimmaksi osaksi tai täysin kasviksista koostettu ruokavalio on lukuisissa tutkimuksissa todettu myös terveellisemmäksi kuin muut ruokavaliot.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on todennut, että mikäli haluamme pitää maapallon keskilämpötilan nousun ja muut ilmastonmuutoksen vaikutukset siedettävissä rajoissa, on ruoantuotantomme uudistettava.
Yhteiskunnan toimia tarvitaan monella tasolla. Näitä toimia ovat muun muassa koulutus, eläinperäisten tuotteiden tukien suuntaaminen kasvituotantoon ja soluviljelyyn, tuotteiden asettelu kaupoissa, mainonnan rajoittaminen sekä joukkoruokailun suunnittelu.
Valtion tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että muutos on tuottajille taloudellisesti mahdollinen.
Kasviksista koostettu ruokavalio on paitsi ekologinen myös terveellinen ja eettisesti kestävä valinta. Siihen siirtymisellä on kiire – haluammehan säilyttää maapallon elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, keitä tulevaan eduskuntaan valitaan.
Juha Lempiäinen
lääketieteen tohtori, neurologi
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.