Tie- ja rataverkolla on yhteensä 2,9 miljardin euron suuruinen korjausvelka, ja verkon kunto heikentyy vuosi vuodelta.
Suomen tieverkolla kulkee henkilöliikenteen lisäksi miljoonia tonneja tavaraa: elintarvikkeita, energiaa, lääkkeitä, teollisuuden vientituotteita ja arvokkaita raaka-aineita. Suomen kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että maanteillä liikkuva teollisuuden vienti ja tuonti sekä kotimaan logistiikka eivät jumiudu huonosti hoidettujen teiden vuoksi. Ylläpidetyt tiet pitävät huolen siitä, että Suomi pysyy liikkeessä.
Tätä liikettä ei kuitenkaan tapahdu, mikäli edellytykset eivät ole kunnossa. Traficomin mukaan Suomen maanteiden pääväylillä on merkittäviä liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen tai ympäristövaikutuksiin vaikuttavia puutteita noin 200 kilometrin matkalla sekä pienempiä puutteita noin 1 800 kilometrillä. Nämä puutteet eivät lupaa hyvää yhteiskuntamme toimivan infrastruktuurin suhteen, sillä kehityssuunta on alati huonompi.
Tiestön ja ratojen ylläpidon rahoitus on ollut pitkään liian matalalla tasolla. Siitä on seurannut noin 2,9 miljardin euron arvosta korjausvelkaa, jonka paikkaamiseen on tartuttava mahdollisimman pikaisesti. Ongelmasta on puhuttu vaalikaudesta toiseen, mutta ratkaisua ei ole saatu aikaan.
Korjausvelan huomiotta jättäminen aiheuttaa pahimmillaan mittavia lisäkustannuksia tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos johtaa infran entistä nopeampaan kulumiseen, jolloin myös teiden ylläpidon rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Ennakoiva ylläpito tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi kuin rikkinäisten teiden paikkaaminen. Hyvin hoidetut tiet vähentävät myös ajoneuvojen kulumaa sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä ja auttavat vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
”Ongelmasta on puhuttu vaalikaudesta toiseen.
Maamme kilpailukyvyn kannalta on mielenkiintoista tarkastella Ruotsin lähestymistapaa liikenneverkon ylläpitoon sekä kehittämiseen. Ruotsissa ollaan panostamassa noin 62 miljardia euroa tie- ja ratainfraan tulevien kymmenen vuoden aikana. Suomessa vastaava luku on noin 22 miljardia euroa. Korjausvelan paikkaamisen lisäksi investoinnit digitalisaatioon, ennakoivan tienpidon älykkäisiin menetelmiin sekä tieverkon modernisoimiseen tuovat pitkällä aikavälillä mukanaan runsaasti säästöjä ja talouden kasvua.
Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn, väestön hyvinvoinnin, huoltovarmuuden ja koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta laadukkaat päätiet ja radat ovat välttämättömiä. Suomen liikenneinfran isot harppaukset ovat aina tapahtuneet rohkeiden visioiden kirittäminä. Emme voi jäädä sutimaan paikoillemme, koska tässä tilanteessa meillä ei ole varaa olla tekemättä riittäviä investointeja tie- ja rataverkon kunnossapitoon.
Seppo Ylitapio
johtaja, kunnossapitopalvelut
Destia oy
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.