Helsingin Sanomissa julkaistiin (21.3.) pysäyttävä juttu perheväkivallasta. Se nosti esiin perheväkivallan aiheuttaman pitkäaikaisen ja hoitoa vaativan inhimillisen kärsimyksen. Fyysisen satuttamisen lisäksi lapsi voi joutua kohtaamaan kodissaan vähättelyä ja mitätöintiä tai kärsiä perusturvan laiminlyönnistä sekä riittävän hoivan ja huolenpidon puutteesta.
Traumaattisten kokemusten vaikutukset näkyvät monin tavoin. Tutkimuksista tiedämme väkivaltaa kokeneiden lasten kärsivän keskivertoa enemmän muun muassa oppimisen haasteista, käytöshäiriöistä, ahdistuneisuudesta ja mielialan häiriöistä. Tiedämme lapsena väkivaltaa kokeneiden ja sitä todistaneiden käyttävän itse aikuisena muita todennäköisemmin väkivaltaa, joutuvan väkivallan kokijaksi ja kohdistavan väkivaltaa myös omiin lapsiinsa.
Lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömät. Ennaltaehkäisevien toimien vahvistaminen on välttämätöntä. Väkivallan ehkäisy ja tunnistaminen on keskeistä ennaltaehkäisevää työtä.
Lapsia ja nuoria kohtaavien ammattilaisten on ehdottoman tärkeä kysyä lapsilta turvakysymykset ja tarjota heille mahdollisuus tulla kohdatuiksi ja tarvittaessa autetuiksi. Väkivalta ja sen uhka on pystyttävä huomaamaan, ja jokaisella on velvollisuus puuttua siihen.
”Lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut ovat riittämättömät.
Helsingin kaupunki vahvistaa parhaillaan henkilöstön osaamista ja aloittaa kaikkia lapsia ja nuori kohtaavien ammattilaisten kouluttamisen. Hyvinvointia yhdessä (CA – common approach) -mallin eettisenä perustana on lapsen oikeudet, ja mallin tavoitteena on lapsikeskeinen, ammattilaisille yhteinen ja kokonaisvaltainen perheen voimavaroja korostava työskentelyote, joka auttaa osaltaan jokaista ammattilaista kysymään lapselta: ”Oletko turvassa kotona – oletko turvassa koulussa?”
Helsingin kaupunki on mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisessa Barnahus-hankkeessa, joka tehostaa lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa muun muassa vahvistamalla lasten kanssa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja moniammatillista yhteistyötä.
Väkivallan ehkäisy ja tunnistaminen on hyvinvointityötä ja lasten ja nuorten turvallisuuden vahvistaminen on tässä ajassa keskeinen hyvinvointiteko. Jokaisen aikuisen tehtävä on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyttä ja pyrkiä omalla toiminnallaan vähentämään sitä vahingoittavia tekijöitä.
Emme ratkaise mielenterveyskriisiä vain haaveilemalla palveluiden lisäämisestä – on uskallettava puuttua myös pahoinvoinnin juurisyihin.
Sari Korpirinne
ylilääkäri
Riina Ståhlberg
opiskelijoiden hyvinvointipäällikkö
Helsingin kaupunki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
