Kansaneläkelaitoksen tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo otti kantaa (HS Mielipide 24.3.) valtiovarainministeriön menokartoituksessa esitettyyn ehdotukseen, jossa nuoren ammatillisen kuntoutuksen hakijalta edellytettäisiin lääkärinlausuntoa sairaus- tai vammadiagnoosista. Koskenvuon mukaan esitys kasvattaisi julkisen talouden kustannuksia ja lisäisi syrjäytymistä. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeä tavoite, ja asiaa on syytä pohtia huolellisesti.
Koskenvuon viittaamaan tekeillä olevaan rekisteritutkimukseen tai sen havaintoihin emme voi ottaa kantaa, sillä se on keskeneräinen. Emme ole myöskään tietoisia yhdestäkään laadukkaaseen tutkimusasetelmaan perustuvasta tutkimuksesta, joka käsittelisi kirjoituksessa mainitun Nuotti-valmennuksen vaikuttavuutta. Seurantatutkimuksella ei ole verrokkia, eikä sillä näin ollen kyetä vastaamaan siihen, miten kuntoutus on vaikuttanut vaikkapa nuorten opinto- tai työllistymispolkuihin.
On epäselvää, mihin Koskenvuo perustaa väitteensä siitä, että nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kääntyminen laskuun on juuri pitkäjänteisen kuntoutustyön ansiota. Vuonna 2014 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nuorten kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle (Haavisto ym., Kelan tutkimusblogi, 30.8.2021), mutta sen perusteella ei voida päätellä, että kuntoutuksen vaikuttavuus olisi parantunut. Syynä voi olla esimerkiksi asiakaskunnan muutos. Haavisto ynnä muut arvioivat, että ennen lakimuutosta perusteena kuntoutusrahalle oli useammin diagnoosi, kuten kromosomipoikkeavuus tai synnynnäinen epämuodostuma. Nämä johtivat todennäköisemmin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hyvät aikeet ja tärkeä tavoite eivät ole tae hyvistä lopputuloksista. Luotettavan vastauksen kuntoutuksen vaikutuksista nuorten opintopolkuihin tai työelämään kiinnittymiseen antaisi laadukkaaseen tutkimusasetelmaan perustuva tutkimus. Valitettavasti tällaisia kokeellisia tutkimusasetelmia pidetään usein epäeettisinä. Koulukuntaerot ovat kuitenkin suuria: Lääketieteessä hoidon antaminen usein edellyttää, että hoito perustuu huolelliseen kokeelliseen tutkimukseen. Onpa Suomessa onnistuttu kokeilemaan perustuloakin.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on tärkeä tavoite. Julkiset voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Silloin on luontevaa vähentää resursseja sellaisista seikoista, joiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Panostamalla tutkimusnäyttöön perustuviin palveluihin voimme samanaikaisesti parantaa väestön hyvinvointia ja vahvistaa julkista taloutta.
Jukka Mattila
finanssineuvos, valtiovarainministeriö
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
