Demokratia ja sitä kannatteleva kansalaisyhteiskunta ovat joutuneet puolustuskannalle. Itsevaltaiset voimat haluavat kaventaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja itsenäistä kansalaistoimintaa. Globaalien ja monimutkaisten haasteiden edessä puhtaasti voimapolitiikkaan perustuvat ratkaisut luovat maaperää äärinationalismin kasvulle ja eskalaatiolle kohti laajamittaisempaa konfliktia.
Suomessa kansalaisyhteiskunnan tila ja järjestöjen edellytykset toimia ovat hyvät verrattuna moneen muuhun maahan. Kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan tilaa valvovan Civicus-verkoston seurantaraporteissa Suomi on yksi 12 muusta maasta, joissa kansalaisoikeudet ja sananvapaus toteutuvat.
Hyvän nykytilan varaan ei pidä kuitenkaan tuudittautua. Järjestötoiminnan keskittyminen ja ammattimaistuminen uhkaavat vähentää kansalaistoiminnan monimuotoisuutta. Huoli järjestöjen kapenevasta roolista ja niiden autonomiasta on tunnistettu myös valtioneuvoston selvityksessä kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta 2020-luvun Suomessa: ”Kansalaisyhteiskunnan kyky tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee samoin kuin niiden mahdollisuus vapaasti kritisoida valtiota.”
”Eristäytyminen ja ennakkoluulot lisäävät turvattomuutta.
Nykyisten trendien valossa on entistäkin tärkeämpää, että valtiot sitoutuvat puolustamaan vahvaa kansalaisyhteiskuntaa demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan peruspilarina. Vakaa oikeusvaltio perustuu kansalaisten luottamukseen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. .
Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on myös inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää samoin kuin vaalitenttien perustelut ennakoivan terveydenhuollon merkityksestä inhimillisen hädän ja kustannusten vähentämisessä.
Avoin ja moniääninen kansalaisyhteiskunta luo verkostoja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle Suomessa ja sen rajojen ulkopuolella. Eristäytyminen ja ennakkoluulot sen sijaan lisäävät turvattomuutta ja johtavat pahimmillaan väkivaltaan ja aseellisiin konflikteihin. Niiden aiheuttama inhimillinen kärsimys ja taloudelliset kustannukset ovat mittaamattomat.
Kansainvälisesti EU ja YK voivat omalla toiminnallaan edistää demokratiaa parantamalla kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa ja -edellytyksiä. YK:n pääsihteeri on pyytänyt jäsenmailta ja kansalaisjärjestöiltä ehdotuksia, miten kansalaistoimijoiden osallistumista YK:ssa voidaan vahvistaa. Ehdotukset käsitellään vuoden 2024 tulevaisuuskonferenssissa.
Suomella on riittävää uskottavuutta nousta kokoaan suuremmaksi toimijaksi edistämään kansalaisyhteiskunnan tilaa. Suomen mallia kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta kestävän kehityksen raportointiin hyödynnetään jo nyt laajalti maailmalla. Suomi on harvoja maita, joka kutsuu kansalaisyhteiskunnan edustajia sen delegaatioihin kansainvälisiin kokouksiin. Suomi on pitkään tukenut vaikeissa olosuhteissa toimivia järjestöjä kuten ihmisoikeuspuolustajia. Tämän tärkeän työn edistämistä tulee jatkaa ja jopa vahvistaa tulevalla hallituskaudella.
Timo Lappalainen
Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija
Helena Laukko
YK-liiton toiminnanjohtaja
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.