Tällä viikolla uutisoitiin Hus-yhtymän päätöksestä ryhtyä ohjaamaan sydänleikkausta odottavia lapsipotilaita hoitoon Tanskaan ja myöhemmin Ruotsiin (HS 27.3.). Syynä tähän on pula lasten tehohoitajista.
Uudistus herättää monenlaisia ajatuksia. Joillekin perheille se voi olla toimiva ja hyvä vaihtoehto mutta ei välttämättä kaikille. Mitä jos perheessä kukaan ei puhu vieraita kieliä? Kuka on valmis maksamaan tulkin ja muut matkaan liittyvät kustannukset? Mitä jos leikkauksen jälkeen lapselle tuleekin komplikaatioita ja toipumisaika pitenee? Miten turvataan vanhempien taloudellinen tilanne ja työkyky? Otetaanko lapsen asema ja mielipiteet huomioon tässä uudistuksessa?
Kokeilu on vapaaehtoinen, ja leikkausmahdollisuutta tarjotaan lapsipotilaille, joilla ei ole välittömästi henkeä uhkaava sydänvika tai sydänsairaus. Onko mahdollista, että tulevaisuudessa kokeilu muuttuukin pakolliseksi, jos hoitajapula jatkuu? Onko todella kaikki vaihtoehdot hoitajapulaan kokeiltu, kun tähän ratkaisuun on päädytty? Onko hoitajia kuultu tätä ratkaisua tehdessä?
Jenny Uski
sosionomi, Tampere
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.