Joukko eturivin teknologiavaikuttajia, kuten Elon Musk, vaati avoimessa kirjeessään (HS 29.3.) vähintään kuuden kuukauden taukoa GPT-4:ää parempien kielimallien kehittämiseen. GPT-4 on ChatGPT:n kehittäjän, OpenAI:n kehittynein kielimalli.
Kirjeen huoli on perusteltu, ja se on tervetullut varoitus innostuksen keskellä. Ehdotus tauosta ei ole kuitenkaan realistinen eikä toivottava.
Kirjeessä huomautettiin — aivan oikein —, että kilpajuoksun seurauksia on vaikea ennakoida ja hallita. Suurten kielimallien vaikutukset yhteiskuntaan ovat niin suuria, että riskeihin liittyvää päätöksentekovaltaa ei voida luovuttaa ei-demokraattisesti valituille teknologiayritysten johtajille.
Kuten tekoälyasiantuntija Andrew Ng totesi, on kuitenkin epätodennäköistä, että kehitystauko saataisiin aikaiseksi ilman valtioiden väliintuloa. Professori Paavo Ritalan johtopäätös on samankaltainen (HS 30.3.). Ngin mukaan valtioiden väliintulo loisi myös eriskummallisen ennakkotapauksen, jossa poliittiset päättäjät puuttuvat suoraan uusien teknologioiden kehitystoimintaan.
On myös huomattava, että vaikka teknologia kehittyy nopeasti, sen sovellukset eri toimialoilla kehittyvät paljon hitaammin. Tämä antaa yhteiskunnille aikaa sopeutua.
Tauon sijaan tarvitsemme poliittisilta päättäjiltä perehtymistä aiheeseen ja rohkeutta luoda pelisääntöjä, joilla pyritään rajoittamaan tekoälyn kielteisiä vaikutuksia.
”Sääntely laahaa väistämättä jäljessä.
Kuluttajien, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien oikeudet eivät saa heikentyä vain sen takia, että yrityksen puolesta toimii ihmisen sijaan tekoäly. Esimerkiksi Euroopan komissio teki syyskuussa 2022 direktiiviehdotuksen, joka pyrkii helpottamaan tekoälyjärjestelmien kehittäjien asettamista vastuuseen teknologian aiheuttamista vahingoista.
Poliittinen päätöksenteko on hitaampaa kuin teknologian kehitys, joten sääntely laahaa väistämättä jäljessä. Onneksi olemassa oleva lainsäädäntö tarjoaa jo jonkin verran suojaa pahimmilta ylilyönneiltä. Esimerkiksi terveydenhuollossa tekoälysovellukset ovat jo nyt sääntelyn alaisia.
Euroopan unioni on tärkeä toimija tekoälyn pelisääntöjen luomisessa. Se tarjoaa Suomelle erinomaisen kanavan vaikuttaa. EU-tasoisen yhteistyön lisäksi tarvitsemme myös kansallista osaamista ja tutkimustietoa sekä julkista keskustelua siitä, miten tekoäly voi parhaiten tukea pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämistä.
Jukka Luoma
kauppatieteiden tohtori,
strategisen johtamisen professori
Aalto-yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
