Teknologia kehittyy nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tällä eksponentiaalisella vauhdilla kasvavat myös teknologian vaikutukset, niin hyödylliset kuin haitallisetkin. Eksponentiaaliset käyrät eivät kuitenkaan ole ikuisia, varsinkaan rajallisella maapallolla.
On tietysti helppo kuvitella, että samat algoritmit, jotka Instagramissa ja Facebookissa aiheuttavat mielenterveysongelmia sekä vauhdittavat yhteiskunnassa polarisaatiota, voisivat tehdä meistä viisaampia ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Mutta miksi ne eivät tee sitä?
Teknologisen kehityksen olisi kuljettava käsi kädessä muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa. Moderni teknologia mahdollistaisi teoriassa terveempiä taloudellisia kannustimia – ketterämpää valtion ohjausta ja inhimillistä kasvua.
Käytännössä yrityksillä ei kuitenkaan juuri ole kannustimia muuttaa ansaintamalleja eikä valtiolla kykyä reguloida teknologiaa ketterästi. Jos esimerkiksi Facebookia olisi koskenut sama lainsäädäntö, joka sitoo terveydenhuollon ammattilaisia tai juristeja toimimaan asiakkaan edun mukaisesti, maailma voisi näyttää hyvin erilaiselta.
Teknologista kehitystä ei kuitenkaan todellisuudessa voida eikä ole syytä pysäyttää. Niitä yhteiskuntia, jotka päättivät olla käyttämättä kyntöauraa, ei enää ole olemassa. Samalla tavalla kuin niitä yrityksiä, jotka päättivät olla markkinoimatta tuotteitaan Googlessa, Facebookissa tai Amazonissa, ei enää ole.
Väitämme, että mikä tahansa tulevaisuusstrategia, joka ei hyödynnä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia, jää historiassa merkityksettömäksi. Halusimme tai emme.
”Teknologista kehitystä ei voida eikä ole syytä pysäyttää.
Ihmisten arvomaailma on aina vaikuttanut siihen, minkälaista teknologiaa kehitämme. Samalla teknologia on vaikuttanut arvomaailmaamme. Nyt olisi kriittisempää kuin koskaan pohtia, miten kehitämme sellaista teknologiaa, joka tekee meistä parempia ihmisiä – ei huonompia.
Olli-Pekka Heinonen ja Kaarlo Hildén kirjoittivat (HS Vieraskynä 4.3.), kuinka oppimistulosten ja koulutustason nousu ei riitä tavoitteeksi, jos emme pysty muuttamaan ongelmiimme johtaneita ajattelumalleja. Yhtä lailla teknologian kehitys tulisi valjastaa sellaisten valmiuksien kehittämiseen, jotka auttavat meitä kehystämään uudelleen tapaamme katsoa maailmaa ja synnyttävät sisäisen halun toimia toisin.
Yhtäältä meidän on ymmärrettävä, miten yhteiskunnalliset rakenteet ohjaavat teknologian kehitystä. Toisaalta meidän on kysyttävä itseltämme hyvin vaikeita kysymyksiä siitä, mitä ihmisyys on. Mitä on merkityksellinen elämä? Entä henkinen kasvu tai viisaus? Väitämme, että teknologian kehittäjien on tulevaisuudessa oltava myös syviä ihmisyyden tuntijoita.
Katri Kallio
Futures Lead, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Thomas Holm
perustajajäsen, Leapfrog Projects
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.