Tekstiä, kuvaa ja ääntä tuottavat tekoälyjärjestelmät ovat levinneet viime kuukausina kuin kulovalkea. Jopa me alaa pitkään seuranneet olemme yllättyneet vauhdista. Asiaa ei voida sivuuttaa hallitusneuvotteluissa.
Paras esimerkki on Open AI -yhtiön Chat GPT -keskustelubotti, joka saavutti kahdessa kuukaudessa sata miljoonaa käyttäjää. Tämä tekee siitä maailman nopeimmin käyttöön otetun sovelluksen.
Teknologiajätit, kuten Microsoft ja Google ovat lanseeraamassa vastaavia ominaisuuksia osaksi hakukoneitaan ja työkalujaan, joita useimmat meistä käyttävät päivittäin. Lukemattomat pienemmät yritykset ovat jo rakentaneet omia ratkaisujaan yleiskäyttöisiin keinoälymalleihin pohjautuen.
Käsillä oleva käänne vaikuttaa nopeasti tapaamme työskennellä, hakea ja käsitellä tietoa ja tuottaa sisältöjä. Tilanne vertautuu siihen, kun 1990-luvun puolivälissä ensimmäiset verkkoselaimet ilmaantuivat ja vyöryttivät internetin osaksi arkeamme, mutta muutos tapahtuu nyt moninkertaisella nopeudella, ja sen vaikutukset voivat olla vielä mullistavampia.
”Tuleva hallitus voi ryhtyä strategiatyön sijaan suoraan konkreettisiin toimiin.
Nelivuotinen vaalikausi on todella pitkä aika huomioiden tahti, jolla koneet tällä hetkellä oppivat uusia kyvykkyyksiä. Siksi asiaan on varauduttava jo Säätytalolla ja sisällytettävä se tarvittavalla tavalla hallitusohjelmaan.
Edelliset hallitukset ovat laatineet tekoälystrategioita, viimeisimpänä teollisuuden digitaaliseen ja vihreään siirtymään keskittynyt Tekoäly 4.0 -ohjelma. Tuleva hallitus voikin ryhtyä strategiatyön sijaan suoraan konkreettisiin toimiin.
Suomen teollista kilpailukykyä voidaan vahvistaa tuomalla tekoäly tuotteiden ja palveluiden ytimeen. On varmistettava, että asemoidumme käynnissä olevan generatiivisen tekoälyn aallon harjalle. Tämä edellyttää merkittävää julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tekoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen. Innovatiiviset, kaupallistamiseen tähtäävät tutkimus- ja kehittämishankkeet ja näiden ekosysteemit ovat yksi tapa kohdentaa rahoitus vaikuttavasti.
Tekoäly auttaa lisäksi järkevästi käytettynä ratkomaan julkisen sektorin ongelmia. On purettava lainsäädännön esteitä, jotka hidastavat tiedon liikkuvuutta ja tähän perustuvaa hallintopäätösten ja palveluiden automaatiota. Asiaa on joudutettava erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.
Myös tekoälyn riskit on otettava vakavasti. Euroopan unioni valmisteleekin parhaillaan asetusta, jonka tavoitteena on suitsia tekoälyjärjestelmien haittoja. Yksilönvapauksien, ihmisoikeuksien ja digitaalisen yhteiskunnan edelläkävijänä Suomen kannattaa myös olla etujoukoissa rakentamassa luotettavaa, toimintavarmaa ja perusoikeuksia kunnioittavaa tekoälyä.
hallituksen varapuheenjohtaja, Kone oyj
puheenjohtaja, Tekoäly 4.0 -ohjelma
hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas, Silo AI oy
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.