Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on näytön paikka.
Suomalaisten fyysinen kunto rapistuu huimaa vauhtia, ja Orpon hallituksen – mikä sen kokoonpano lopulta onkaan – pitäisi tehdä historiaa ja ottaa asia vakavasti.
Yksikään poliitikko ei voi väittää, että ei tiedä. Tutkijat ovat tykittäneet koko 2000-luvun toinen toistaan synkempiä raportteja suomalaisten heikosta kunnosta.
Silti poliitikot ovat reagoineet asiaan laimeasti. Teot ovat jääneet vähiin, eikä rahaakaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseen ole löytynyt.
Maaliskuussa julkistetun UKK-instituutin tutkimuksen mukaan suomalaisten kunto on jo niin kehno, että se voi aiheuttaa vakavan työvoimapulan fyysistä kuntoa vaativilla aloilla.
UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan suomalaisten kestävyyskunto on heikentynyt 45 vuotta peräjälkeen ja nyt ollaan kriittisellä rajalla.
Lapsista ja nuorista vain kolmannes liikkuu riittävästi, selviää viimeisestä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen Liitu-tutkimuksesta.
Seuraukset ovat karuja, ja niillä on myös taloudellinen arvo. UKK-instituutin arvion mukaan liikkumattomuus aiheuttaa peräti kolmen miljardin euron kustannukset vuodessa terveydenhuollon kuluina, sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina kuolemina.
Liikkumattomuudesta johtuvien ongelmien taklaamiseksi tarvitaan rahaa, mutta etenkin asennetta ja arvostusta. Poliitikkojen antama esimerkki on ollut kehno.
Urheilu- ja liikunta-asiat ovat olleet poliitikoille jämäkamaa, ja vasta näissä eduskuntavaaleissa liikunta nousi puolueiden vaaliohjelmiin oikein kunnolla.
Myös hallituksissa on ollut monenlaisia virityksiä. Sanna Marinin (sd) hallituksessa urheilusta ja liikunnasta vastaavan tiede- ja kulttuuriministerin pesti oli varsinainen kierrätyskeskus. Sitä hoiti peräti neljä eri ihmistä.
”Urheiluministerin pesti on ollut kierrätyskeskus.
Alexander Stubbin (kok) hallituksessa urheiluasioita hoiti oto-hommina puolustusministeri Carl Haglund (r). Jyrki Kataisen (kok) hallituksessa urheilu ja liikunta putosivat asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen (sd) salkun pohjalle. Ja niin edelleen.
Poliitikoiden kiinnostuksesta liikunnan edistämisen ei pitäisi jäädä kiinni.
Eduskuntaan valittiin peräti 63 kansanedustajaa, jotka ovat sitoutuneet Suomen olympiakomitean liikunnan ja urheilun manifestin toimenpiteisiin. Heistä peräti kolmannes edustaa kokoomusta, joskin puheenjohtaja Orpon nimikirjoitus manifestista puuttuu.
Sattumoisin urheilujärjestöjen hallituksissa on myös paljon kokoomustaustaisia henkilöitä, joten liikunta on selvästi puolueelle sydämen asia.
Nyt odotetaan näyttöjä ja katsotaan mihin se riittää.
Kirjoittaja on HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja.
Oikaisu 8. huhtikuuta kello 8.30: Toisin kuin tekstissä aiemmin kirjoitettiin, urheilu ja liikunta on noussut puolueiden vaaliohjelmiin aiemminkin, esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.