Hyvinvointialueet kaipaavat lisää rahaa hyvinvointivaltion peruspalveluihin. Suomen talouden kestävyysvaje on kuitenkin kasvanut niin, ettei meillä ole varaa nykyisen kaltaiseen palvelutasoon. Yhtälöä voi ratkoa joko vähentämällä palveluiden kuluja tai lisäämällä valtion tuloja.
Työllisyysasteen parantaminen on kestävimpiä tapoja lisätä valtion tuloja ja vähentää menoja samaan aikaan. Työllisyysastetta korjattaessa ei voi ohittaa mielenterveyden häiriöiden merkitystä. Valtio velkaantuu yli kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat hävittävät meiltä vuosittain yli 11 miljardia euroa. Tästä noin 40 prosenttia tulee työmarkkinoiden tappiosta, 40 prosenttia sosiaalietuuksista ja vain 20 prosenttia terveydenhuollon kuluista.
Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä kolmasosa – noin 6 000 vuonna 2021 – johtui mielenterveydellisistä syistä. Mielenterveysperusteiset eläkkeet alkavat usein ihmisen ollessa nuori. Tällöin menetetään koko työura. Mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä Suomessa kertyy yli viisi miljoonaa vuosittain.
Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Hoidon kysyntä kasvaa jyrkästi samaan aikaan pahenevan henkilöstöpulan kanssa. Esimerkiksi Kelan psykoterapiakuntoutuksen tarve on yli nelinkertaistunut vuosina 2010–2022. Kela-terapiassa käy noin kaksi prosenttia työikäisistä – noin 65 000 henkeä – yli sadan miljoonan euron kustannuksilla.
Nykyisen kaltainen mielenterveyspalvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan avuntarpeeseen. Tarvitaan isoja muutoksia. Ne voidaan yksinkertaistaa kolmen teeman alle: nopeasti perustasolta alkavat, näyttöön perustuvat hoidot lisäävät vaikuttavuutta, digitaaliset skaalautuvat hoitoratkaisut tukevat resurssien riittävyydessä, ja kansallinen yhteistyö mahdollistaa uusien palveluiden kustannustehokkaan kehittämisen ja ylläpidon.
Sote-uudistus voi auttaa hoitojen nopeuttamisessa tiivistämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Digituettujen, skaalautuvien ratkaisujen kehittämisessä kehitystyön hajautuminen yli 20 alueelle sen sijaan ei juuri auta. Tarvitsemmekin hyvinvointialuerajat ylittäviä yhteistyörakenteita ja kansallisesti yhdessä kehitettäviä palveluita.
”Terapeutteja pitää kouluttaa tuhansittain.
Mielenterveyspalveluiden kehittäminen ei ole yksinkertaista. Nopeasti alkavia, uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuvia ja kunkin yksilön tarpeisiin sovitettuja terapiamuotoja ei voi määrätä potilaille kuin lääkkeitä apteekista. Käytännössä koko hoitoprosessi pitää korjata samalla kertaa. Terapeutteja pitää kouluttaa tuhansittain. Digikehittämisen pitää olla spesifisti mielenterveyspalveluiden tarpeisiin suunniteltua. Konkreettisia tuloksia on saatava nopeasti, koska psykiatrinen erikoissairaanhoito on monin paikoin romahtamassa.
Terapiat etulinjaan on kansallinen, vuodesta 2020 valtion rahoituksella rakennettu toimintamalli ja palvelukokonaisuus perustason mielenterveyspalveluiden uudistamisen tueksi. Malli tarjoaa kaikille hyvinvointialueille keskeiset, skaalautuvat palvelut, joilla nopea pääsy mielenterveyspalveluihin voidaan taata. Käytännössä tämä tarkoittaa aina avoimia digitaalisia mielenterveyspalveluita, tuhansien terapeuttien koulutusta ja työnohjausta, ammattilaisten työkaluja, oikeaan hoitoon ohjaamisen järjestelmiä ja vaikuttavuuden seurantaa.
Kehittäminen on voinut onnistua vain kansallisella yhteistyöllä: jokaisella yhteistyöalueella on omat osaamiskeskuksensa, keskitetyt palvelut tuotetaan kansallisesti vain kerran, ja hyvinvointialueet räätälöivät palvelut omiin erityispiirteisiinsä sopiviksi.
Mielenterveyden ja mielenterveyspalveluiden kriisi on monimutkainen ongelmakokonaisuus.
Terapiat etulinjaan -malli ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta perustason hoitoprosessien uudistamisesta, digitaalisten mielenterveyspalveluiden hyödyntämisestä ja kansallisesta yhteiskehittämisestä on hyvä lähteä liikkeelle. Varsinkin kun palvelut ja yhteistyörakenne ovat jo olemassa.
Samuli Saarni ja Tuula Metsä
Saarni on Terapiat etulinjaan -hankkeen johtaja Hus-yhtymässä. Metsä on johtajaylilääkäri eläkevakuuttaja Kevassa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.