Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset teki sen, mistä keskusta on pitkään turhaan haaveillut: puolue sai paljon kannatusta sekä maakunnissa että suurimmissa kaupungeissa.
Suomeen on vähitellen kehkeytynyt poliittinen kilpailu suurten keskusten ulkopuolisten maaseutualueiden sekä pienten ja keskisuurten paikkakuntien asukkaiden äänistä. Koko maan poliittisen kartan kannalta merkittävää kamppailua käydään pääosin keskustan ja perussuomalaisten välillä.
Kilpailun ensimmäinen erä nähtiin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Niissä perussuomalaiset menestyivät hyvin useilla etelän suurten asutuskeskusten väliin jäävillä reuna-alueilla. Neljä vuotta sitten Suomessa oli 211 kuntaa, joissa perussuomalaisten kannatus ylitti puolueen tuolloisen valtakunnallisen kannatuksen. Kuitenkin keskusta oli tuolloin vielä suurin puolue 90:ssä niistä 140 kunnasta, joissa perussuomalaisten kannatus oli yli 20 prosenttia.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskusta oli suurin puolue 173 kunnassa, mutta tämän kevään vaaleissa näitä kuntia oli enää 104. Perussuomalaisten kannatus on kehittynyt toiseen suuntaan: vuonna 2019 perussuomalaiset oli suurin puolue 35 kunnassa, tämän kevään vaaleissa jo 99 kunnassa – ja näistä 62 kunnassa keskusta oli vielä vuonna 2019 suurin puolue.
Perussuomalaiset voitti tämänvuotisissa vaaleissa kilpailun reuna-alueiden pienistä ja keskisuurista kunnista – ja keskusta vastaavasti hävisi kisan. Ratkaiseviksi seuduiksi muodostuivat suurten kaupunkien väliin jäävät alueet, joiden äänestäjiin tehosivat perussuomalaisten esille nostamat elinympäristöpoliittiset teemat ja väitteet seudun kehitystä kurjistavasta ja vallitsevaa elämänmuotoa rajoittavasta hallituspolitiikasta. Tämän seurauksena monta keskustalaista ydinaluetta siirtyi perussuomalaisten leiriin.
Perussuomalainen Väli-Suomi ulottuu Porista Salon ja Lohjan kautta pääkaupunkiseudun pohjoispuolelle, ja nauha jatkuu Mäntsälän ja Orimattilan kautta Haminaan ja Kotkaan. Lisäksi perussuomalaisilla on voimakkaita saarekkeita Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kajaanissa sekä esimerkiksi Oulun ja Rovaniemen reuna-alueilla.
”Perussuomalainen Väli-Suomi ulottuu Porista Kotkaan.
Tällaiset seudut ovat pitkään olleet globalisaation katvealueita. Väestö on vanhentunut ja vähentynyt, kiinteistöjen vaihtoarvot ovat pienentyneet, ja tunne valtion vetäytymisestä on voimistunut. Lisäksi vihreä siirtymä on merkinnyt näille paikkakunnille elinkeinopoliittisia vaikeuksia, jotka korostuvat kroonisen investointivajeen aikana: globalisaation ja tietointensiivisen talouden hyödyt loistavat poissaolollaan.
Näiden alueiden asukkaille on poliittisesti houkuttelevaa sanoa, että globalisaation ja kansainvälisyyden laskut lankeavat vääränlaisen kansallisen politiikan seurauksena juuri heille. Uudenlainen kansallisvaltio esitetään vaihtoehtona, joka voisi hyödyttää myös näitä alueita.
Omakotitalon lämmityskustannukset, bensapumpulla maksettu lasku tai läheisen peruskoulun alasajo nousevat näissä oloissa tärkeiksi valtakunnallisiksi kysymyksiksi. Perussuomalaisten voitto keskustasta Väli-Suomessa korostaa alueellisen politiikan kokemusperustaisuutta. Vaalitulosta onkin tulkittava globalisaatiokehitykseen liittyneen kansallisen politiikan kritiikkinä.
Väli-Suomesta on tullut koko maan poliittisen dynamiikan kannalta tärkeä vaa’ankieli, sekä perussuomalaisille että keskustalle hyvin tärkeä alue. Keskustan on otettava nuo seudut uudelleen haltuunsa, jos se aikoo kasvattaa valtakunnallista kannatustaan tuntuvasti. Toisaalta perussuomalaisten kamppailu suurimman puolueen paikasta vesittyy, ellei puolue vakiinnuta menestystään Väli-Suomessa.
Jos keskusta jättäytyy oppositioon ja perussuomalaiset päätyy hallitukseen, seuraavaa vaalikautta leimaa aluepoliittinen kamppailu näiden kahden puolueen välillä. Kamppailu vaikuttaa sekä hallitus- että oppositiopolitiikkaan, mutta muut puolueet jäävät helposti sen sivustakatsojiksi.
Tomas Hanell ja Sami Moisio
Hanell on Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija. Moisio on aluesuunnittelun ja -politiikan professori Helsingin yliopistossa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.