Vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelmaneuvottelut tehdään tilanteessa, jossa joudutaan tarkoin harkitsemaan valtiontalouden menojen sopeuttamista. Myös valtiovarainministeriö on nostanut esiin useita säästökeinoja, muun muassa sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, ja osa ehdotetuista säästöistä kohdentuu lapsilisään.
Lapsilisään on jokaisella lapsella oikeus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus turvaa kaikille lapsille riittävän elintason ja sosiaaliturvan. Suomessa lapsilisä on tarkoitettu nimenomaan lapsen menojen kattamiseen sekä tasaamaan tuloja perheellisten ja perheettömien välillä. Näiden lisäksi lapsilisän avulla voidaan kohdentaa sosiaaliturvaa köyhille lapsiperheille.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan julkaisema selvitys lapsilisäjärjestelmän uudistamisesta tuo esille uusia näkökulmia julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Lapsilisää tulee kehittää nostamalla sen tasoa, pidentämällä sen kestoa ja kohdentamalla se entistä tarkemmin pienituloisille lapsiperheille. Selvityksessä esitetään ehdotus Lapsilisä 2.0 -mallista, jolla voitaisiin parantaa lasten asemaa ja tukea itsenäistyviä nuoria.
Lapsilähtöinen lähestymistapa unohtuu liian usein sosiaaliturvan ja palvelujen kehittämisessä. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa lapsenoikeusperustaisesti. Itlan selvityksessä lapsen edun ensisijaisuus huomioidaan, sillä ehdotuksessa 15-vuotiaalle lapsilisä maksettaisiin suoraan hänelle itselleen. Näin huomioidaan lapsi sosiaaliturvaan oikeutettuna kansalaisena eikä vain perheensä alaikäisenä jäsenenä.
Lapsen toimijuus ja osallisuus yhteiskunnassa tulee huomioida ikätasoisesti. Lapsen velvollisuudet ja vastuut lisääntyvät 15-vuotiaana (rikosvastuu, mahdollisuus allekirjoittaa työsopimus) – samoin tulisi olla myös lapsen oikeuksien osalta täysi-ikää lähestyttäessä. Lapsilisä 2.0 -mallissa 15-vuotiaan lapsilisä ei myöskään enää vaikuttaisi perheen toimeentulotukeen tulona, jolloin se vähentäisi lapsiperheköyhyyttä.
”Lapsilähtöinen lähestymistapa unohtuu liian usein.
Lapsen edun ensisijaisuus on huomioitava sosiaaliturvan ja lapsilisän uudistuksessa. Lapsella on oikeus toimeentuloon, ja toimeentulon turvan tulisi kohdentua lapsilähtöisesti juuri hänen tarpeisiinsa nähden. Lapsen asema tulee tunnistaa monimuotoisissa perhetilanteissa ja myös kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten arjessa. Lapsilisän kohdentuminen tarkemmin erilaisiin perhetilanteisiin tuo lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet ja tukee paremmin heidän hyvinvointiaan.
Pelkällä lapsilisäjärjestelmän uudistamisella ei saada aikaan suuria muutoksia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. On tehtävä kokonaisvaltaisia toimenpiteitä sosiaaliturvajärjestelmään, työllistymisen tukemiseen ja riittäviin palveluihin pienituloisille perheille.
Lapsilisä on lapsen oikeus ja se turvaa jokaisen lapsen hyvinvointia. Valtiontalouden sopeuttamistoimet eivät saa estää lasten oikeuksien toteutumista eivätkä myöskään sosiaaliturvan kehittämistä. Lapsilähtöinen sosiaaliturva takaa parhaan mahdollisen tuen lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Johanna Vinberg
lapsiperheköyhyysasiantuntija, Pelastakaa lapset ry
Tiina Ristikari
tutkimusprofessori, Itla
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.