Pitkään valmisteltu perhevapaauudistus tuli voimaan viime elokuussa. Se kohdistui lopulta vain vanhempainvapaisiin, vaikka lastenhoidon tukien kokonaisuudistusta on toivottu jo pitkään. Uudistustoiveet ovat erityisesti kohdistuneet kotihoidon tukeen, joka on säilynyt muuttumattomana kolmekymmentä viime vuotta.
Seuraava hallitus pääseekin todennäköisesti jatkamaan uudistamistyötä. Päätöksillä on vaikutusta sekä lasten varhaiskasvatukseen osallistumiseen että sukupuolten tasa-arvoon työelämässä ja vanhemmuudessa.
Kotihoidon tuki on tarjonnut perheille mahdollisuuden valita lapsen kotihoidon ja varhaiskasvatukseen osallistumisen välillä. Tuki on ollut suosittu: lähes 90 prosenttia perheistä käyttää kotihoidon tukea jonkin aikaa. Sitä on kuitenkin arvosteltu ennen kaikkea äitien työmarkkina-aseman näkökulmasta: tuen käyttäjistä valtaosa on naisia, jotka ovat tuen avulla poissa työelämästä jopa useita vuosia.
Kotihoidon tuki sisältää elementtejä, jotka kannustavat käyttämään tukea pitkään. Pienituloisille perheille maksetaan hoitolisää, joka helpottaa toimeentuloa mutta samalla vähentää kannustimia siirtyä takaisin työelämään. Osa kunnista maksaa kotihoidon tuen päälle niin sanottua kuntalisää, joka asettaa eri kunnissa asuvat perheet eriarvoiseen asemaan.
Kotihoidon tuki vaikuttaa myös lasten osallistumiseen varhaiskasvatukseen. Tutkimukset antavat yhä enemmän tukea sille, että varsinkin kolme vuotta täyttäneet lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Pienempien lasten kohdalla tulokset eivät ole yhtä selkeitä. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla varhaiskasvatukseen osallistuminen edistää suomen tai ruotsin kielen oppimista.
Vaikka kotihoidon tuki on suunnattu alle kolmevuotiaiden lasten hoitoon, se kannustaa myös yli kolmevuotiaiden lasten hoitamiseen kotona. Tuen sisaruskorotus maksetaan muista kotona hoidettavista lapsista, myös kolme vuotta täyttäneistä, jos nämä eivät osallistu varhaiskasvatukseen. Osassa kunnista kuntalisän saamisen ehtona voi olla, että kaikki perheen lapset hoidetaan kotona.
”Kotihoidon tukea voidaan kehittää joustavammaksi.
Lastenhoidon tukien uudistaminen on varmasti haasteellista. Muutokset kotihoidon tukeen vaikuttavat merkittävästi julkiseen talouteen, erityisesti kuntiin. Kotihoidon tuen leikkaaminen tai porrastaminen lapsen iän mukaan näkyy väistämättä kuntien varhaiskasvatuspalveluissa, joiden kustannukset kasvavat, jos suuri joukko lapsia aloittaa varhaiskasvatuksessa nykyistä aiemmin.
Parhaimmillaan lastenhoidon tukia uudistamalla voidaan paitsi edistää äitien työhönpaluuta myös varmistaa, että yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Pahimmillaan tukien leikkaamisella voidaan lisätä perheiden toimeentulotuen tarvetta ja pienituloisuutta sekä kasvattaa entisestään painetta varhaiskasvatuspalveluissa, jotka ovat jo nyt kuormittuneita etenkin isoissa kaupungeissa.
Kotihoidon tukea voidaan kehittää joustavammaksi esimerkiksi tarjoamalla perheille mahdollisuus pitää sitä useammassa jaksossa tai yhdistämällä siihen nykyinen joustava hoitoraha, jolloin lyhyempään työaikaan siirtyminen ja lapsen osa-aikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen olisi helpompaa. Joustavammat ratkaisut voisivat houkutella myös isiä osallistumaan nykyistä enemmän perhevapaiden käyttöön. Nyt pienituloiset vanhemmat, useimmiten naiset, hoitavat lapsia kotihoidon tuella ja säästävät julkisia varoja – oman työuransa ja eläkkeensä kustannuksella.
Muutosta lasten kotihoidossa on jo tapahtunut, vaikka kotihoidon tukea ei ole uudistettu. Isät käyttävät enemmän perhevapaita, ja äitien kotihoitojaksot ovat lyhentyneet koko 2010-luvun. Lastenhoidon tukijärjestelmää uudistamalla voidaan vahvistaa tätä kehitystä ja tukea perhevapaauudistukselle asetettua tavoitetta sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Perheiden todellista valinnanvapautta voidaan kuitenkin tukea vain, jos samalla varmistetaan, että tarjolla on laadukkaita varhaiskasvatuspalveluita ja niihin on varattu riittävästi resursseja.
Kirjoittajat ovat tutkijoita Kansaneläkelaitoksen (Kela) tutkimusyksikössä.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.