Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi pyrki mielipidekirjoituksessaan (HS 16.4.) kiistämään alkoholin saatavuuden ja alkoholihaittojen välisen yhteyden.
Vaikuttaminen alkoholin saatavuuteen, hintaan ja markkinointiin on kansainvälisen tutkimustiedon sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaan tehokkaimpia keinoja alkoholihaittojen ehkäisemiseksi.
Alkoholin määrällä arkisissa ympäristöissämme on merkitystä haittojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Ei ole mahdollista muodostaa alkoholiriippuvuutta ilman, että on ensin juonut alkoholia.
Toisaalta merkittävä osuus alkoholihaitoista syntyy myös muille kuin alkoholiriippuvaisille muun muassa päihtyneinä tapahtuvien tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallantekojen muodossa.
Alkoholitutkijoiden mutta myös useiden elinkeinotoimijoiden näkemyksen mukaan ainoastaan viinejä ei voi tuoda ruokakauppamyyntiin. Päätepisteenä olisi väkevien alkoholijuomien siirtyminen noin 370 Alkosta jopa yli kuuteentuhanteen myyntipisteeseen, koska nykyisen yksinoikeusjärjestelmän taloudelliset, poliittiset ja EU-oikeudelliset perusteet murenisivat.
Kansalaisnäkökulmasta tarkasteltuna onkin harhaanjohtavaa, että kaupan ala puhuu ainoastaan viineistä. Alkoholipoliittiset mielipiteet 2023 -kyselyn mukaan suomalaisista vain 12 prosenttia haluaa väkevät alkoholijuomat ruokakauppaan.
Yhtä lailla 78 prosenttia kansalaisista koki Ehyt ry:n toimeksi antamassa ja Kantar Publicin toteuttamassa väestökyselyssä, että nykyiset alkoholin myyntiajat ja -paikat ovat heille riittäviä.
Edellä mainitut luvut herättävät olennaisen kysymyksen: Mikä on se yhteiskunnallinen ongelma, joka ratkaistaisiin tuomalla viinit ja viinat ruokakauppoihin?
Poikkeuksellisen keskittyneen kaupan alan voittojen maksimointi sekä noin 1,3 miljardin euron liikevaihdon siirto Alkolta päivittäistavarakaupalle kansanterveyden kustannuksella ei ole hyvä vastaus.
Suomessa 560 000 henkilöä käyttää alkoholia siten, että heillä on suurentunut riski altistua pitkäaikaisille alkoholin aiheuttamille terveyshaitoille. Noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Vahvempi alkoholi ruokakaupoissa yhä lisäisi näitä haittoja.
Poliittisten päättäjien ei tule langeta kaupan alan edunvalvojien seireenien kutsuun. Lopulta lienee selvää, että suomalaisten kriisinkestävyyttä ja hyvinvointia ei vahvisteta ainakaan kodeissa ja kaduilla juopumalla.
Juha Mikkonen
toiminnanjohtaja, terveyspolitiikan ja -hallinnon tohtori
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
