Viime päivinä julkisuudessa on käyty keskustelua Suomen saavutettavuudesta niin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.
Keskustelu lähti käyntiin, kun Finnair pääsiäisen alla ilmoitti lopettavansa viimeisetkin Tampereen ja Turun lennot tämän kevään aikana. Muutamaa päivää myöhemmin Finavian, Finnairin ja VR:n toimitusjohtajat toivoivat (HS Mielipide 8.4.) uudelta hallitukselta konkreettisia toimia suomalaisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi kaikki kulkumuodot huomioiden.
Suomessa yksi keino maan sisäisen liikenteen ja logistiikan parantamiseksi ovat nopeat raideyhteydet, joita selvittämään myös Suomi-rata oy on perustettu: hankeyhtiön tehtävänä on suunnitella kokonaan uusi raideyhteys Helsingistä Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Tampereelle. Tavoitteena on noin tunnin matka-aika, minkä lisäksi uusi raidepari tuo kaivattua lisäkapasiteettia Suomen merkittävimmälle ja ruuhkaisimmalle rataosalle. Lisättäköön, että pääradan peruskorjaus ei tätä nopeutta tai kapasiteettia tuo – silti se on tehtävä, Suomi-radasta riippumatta.
Helsingin ja Tampereen välille ei Suomi-radan tuoma matka-aikasäästö suinkaan jää, vaan nopea ja sujuva yhteys lyhentää matka-aikoja merkittävästi myös muualta Suomesta. Tampereella kohtaavat niin Porista, Vaasasta, Oulusta kuin Jyväskylästäkin tulevat rataosat ja niillä kaikilla on yhteinen reitti Tampereelta Helsinkiin. Junamatka esimerkiksi Seinäjoelta lentokentälle taittuisi suurnopeusradan myötä noin kahdessa tunnissa nykyisen kolmen sijaan.
”Suunnittelua tulee viedä nyt eteenpäin.
Suomi tarvitsee hyvän liikenneinfran sekä tulevaisuuden kasvuinvestointeja. Isoja investointeja varten tarvitsemme myös uusia toteutus- ja rahoitusmalleja, jotta julkisen rahoituksen osuutta voidaan pienentää. Suomi-rata oy:n kaltainen hankeyhtiömalli on tähän erinomainen työkalu: esimerkiksi kiinteistökehityksen keinoin valtion osuutta hankkeen kustannuksista voitaisiin pienentää noin kahdella miljardilla eurolla. Tämä käy ilmi ratahankkeisiin liittyvästä selvityksestä, jonka valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat alkutalvesta.
Saman selvityksen mukaan Suomi-radan vuosikustannus yhteiskunnalle olisi 50 miljoonaa euroa 55 vuoden ajan. Tämä kuitenkin vasta vuodesta 2040 alkaen, jolloin liikennöinti alkaisi. Summa ei ole kohtuuton, kun sen suhteuttaa raidehankkeen kauas kantaviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin. Se on myös verrattavissa summaan, jolla maan sisäistä lentoliikennettä nyt tuetaan.
Nopeat raideyhteydet vähentävät tarvetta maan sisäisille lennoille ja tarjoavat mahdollisuuden kehittää eri kulkumuotojen matkaketjuja, jotka lisäävät matkustamisen sujuvuutta ja Suomen sisäistä saavutettavuutta edelleen.
Suomi-radan kaltaisen uuden ja mittavan ratainvestoinnin suunnittelu on pitkäkestoinen ja monitahoinen tehtävä. Suunnittelua tulee viedä eteenpäin nyt, jotta tulevilla päättäjillä on käytössään paras mahdollinen tieto, kun rakentamisinvestointipäätöksen aika on. Vain siten voimme varmistaa, että Suomen kuormittunein yhteysväli on myös vuosikymmenten päästä kapasiteetiltaan riittävä, nopea ja häiriötön sekä tukee vihreän siirtymän tavoitteita.
Timo Kohtamäki
toimitusjohtaja, Suomi-rata oy
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
