Demokraatissa Kalevi Sorsa -säätiön asiantuntija Janne Korhonen kirjoittaa, että taloustiedettä lukeneet pitävät haittaveroja ylivertaisena sääntelynä – ainakin periaatteessa.
”Päästämmekö ilmakehään liikaa kasvihuonekaasuja? Säädetään hiilivero. Ruuhkautuuko liikenne? Säädetään ruuhkamaksu. Syömmekö epäterveellisesti? Säädetään sokerivero.”
”Yksimielisyyteen on hyviä perusteita. Haittavero vaikuttaa haitallisen asian hintaan, ja hinta vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Haittavero ei kuitenkaan pakota ihmisiä ja yrityksiä toimimaan juuri tietyllä tavalla.”
”Valitettavasti teoriassa paras ja käytännössä toimivin eivät aina ole sama asia. Haittaverojen säätäminen on nimittäin osoittautunut kovin vaikeaksi. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vaarallisuus tiedettiin jo 1980-luvulla, mutta haittaveroa vastaava päästömaksu saatiin EU:ssa aikaan vasta vuonna 2005.”
”Hitaus on ollut seurausta ennen kaikkea siitä, että päästömaksun on pelätty sattuvan sekä moneen työpaikkaan että ehkäpä ennen kaikkea moneen osakesalkkuun.”
”Haittaveroilla on myös taipumus lisätä eriarvoisuutta. – – Kovakin haittavero on tarpeeksi varakkaille lähinnä kiusa. Yhteiskuntaa on vaikea pitää erityisen oikeudenmukaisena, jos yhteisesti sovituista rajoitteista voi vapautua rahalla.”
”Haittaverot ovat erinomainen työkalu ohjaamaan kulutusta kestävämpään ja terveellisempään suuntaan. Mutta jos työkalupakissa on vain yksi työkalu, lopputulokset eivät välttämättä ole kovin kauniita.”
Avussa päätoimittaja Marja Aarnipuro arvioi, ettei suomalaisten lapsipotilaiden lähettäminen Tanskaan sydänleikkauksiin välttämättä olekaan niin paha asia kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
”Kahdeksan vuotta sitten suuri osa virolaisten lasten vaativista avosydänleikkauksista tehtiin Helsingin lastenklinikalla. Järjestely oli järkevä sekä Viron että Suomen kannalta. Viron väkimäärä oli niin pieni, ettei harvinaisia ja kalliita leikkauksia kannattanut maassa tehdä. Suomeen taas tarvittiin lisää potilaita, jotta hoitajien ja lääkäreiden ammattitaito säilyisi ja kalliit laitteet olisivat tehokkaassa käytössä.”
”Pienten sydänpotilaiden leikkaaminen Tanskassa maksaa saman verran kuin Suomessa, ja hoitomenetelmät ovat samanlaisia kaikissa Pohjoismaissa.”
”Vaikeat ja harvinaiset leikkaukset ovat maailmanlaajuisestikin keskittymässä yhä suurempiin yksiköihin. Ehkä näemmekin tässä vilauksen tulevaisuudesta? Joskus maiden välisestä yhteistyöstä voivat hyötyä kaikki, myös pienet potilaat.”