Suomessa elää vain muutama ihmiselle terveysriskin aiheuttava eläinlaji. Näistä merkittävimmät ovat puutiainen ja taigapunkki, jotka aktivoituvat lämpötilan noustessa keväällä.
Puutiainen ja taigapunkki muistuttavat toisiaan ja elävät Suomessa osin samoilla alueilla. Lajit ovat runsastuneet viime vuosien aikana, mikä johtuu muun muassa ilmastonmuutoksesta ja isäntäeläinten kannan muutoksista. Puutiaiskantojen runsastuessa puutiaisia myös tavataan Suomessa yhä pohjoisemmassa. Pohjoisimmat elinkykyiset puutiaispopulaatiot löytyvät nykyisin Rovaniemen korkeudelta. Tätäkin pohjoisemmasta puutiaisia raportoidaan, mutta nämä havainnot koskevat usein ihmisten mukana sinne etelästä kulkeutuneita yksilöitä.
Puutiaisten runsastumisen lisäksi molempien lajien aktiivisuuskaudet alkavat nykyisin aikaisemmin keväällä, ja kausi jatkuu puutiaisen kohdalla myöhempään syksyllä. Taigapunkin aktiivisin kausi rauhoittuu kesällä. Vuoden ensimmäiset puutiaishavainnot tehdään nykyisin jo tammi–helmikuussa, jolloin lämpötilat nousevat paikoin puutiaisten kannalta tarpeeksi lämpimiksi.
Lajien kantojen runsastuessa ja levinneisyysalueiden kasvaessa myös raportoitujen borrelioosi- ja TBE-tapausten määrät ovat lisääntyneet Suomessa. Esimerkiksi TBE-tartuntoja raportoidaan huhti–toukokuusta aina joulukuulle saakka. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää myös puutiaisten levittämien tautien näkökulmasta.
Puutiaisen ja taigapunkin levinneisyyksien seuranta on tärkeää, sillä tunnettujen alueiden ohella Suomeen on syntynyt uusia riskialueita. Vuonna 2021 Turun yliopisto ja Pfizer julkistivat Punkkilive.fi-palvelun, jonka tavoitteena on kannustaa luonnossa liikkuvia raportoimaan puutiaishavainnot ja edistää puutiaistietoisuutta. Helppokäyttöiseen sovellukseen on ilmoitettu kahden vuoden aikana jo noin 150 000 puutiaishavaintoa, mikä tekee siitä yhden maamme menestyneimmistä kansalaistiedehankkeista. Jaettu huoli puutiaisista selvästi kirittää kansalaistiedettä.
Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointiamme, mikä on kansanterveydellisesti tärkeää. Luonnossa liikkumisen hyödyt ovat suurempia kuin riski saada puutiaisvälitteisen taudin tartunta. Puutiaisvälitteisiltä taudeilta voi suojautua tehokkaasti punkkisyynin ja TBE:n riskialueilla TBE-rokotteen avulla. Talven jälkeen me suomalaiset olemme kesäiset luontoretkemme ansainneet.
biodiversiteettitutkimuksen professori, Turun yliopisto
tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
tutkijatohtori, Turun yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.